Miesten ja naisten Superpesiksen ensi kauden sarjajärjestelmät on vahvistettu. Naisten Superpesis-kausi pelataan samalla tavalla kuin tänä vuonna, mutta miesten puolella sarjajärjestelmää uusitaan jälleen.

Ensi kaudella ei pelata enää lainkaan täksi kaudeksi tuotuja jatkosarjoja. Joukkueet pelaavat sen sijaan kolminkertaisen runkosarjan eli jokaisella joukkueelle tulee jo runkosarjassa 33 ottelua.

Samalla luovutaan säälipleijareista. Runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta menevät suoraan pudotuspeleihin, jotka pelataan finaaliin asti parasta viidestä -järjestelmällä.

Runkosarjan kaksi viimeistä joukkuetta kohtaavat toisensa putoamiskarsinnassa, jonka häviäjä putoaa seuraavaksi kaudeksi Ykköspesikseen. Putoamiskarsinnan voittaja karsii seuraavan kauden Superpesis-kaudesta Ykköspesiksessä toiseksi sijoittuneen joukkueen kanssa.

Ykköspesiksen voittaja nousee Superiin kaudeksi 2026.

Runkosarja aloitetaan Superpesis Oy:n ilmoituksen mukaan ”muutamaa päivää aikaisemmin” ja runkosarja ”jatkuu pidemmälle elokuuhun”.

ElmoTV:n pesäpalloasiantuntija Pekka Arffman ei innostu muutoksista, mutta sanoo, että seurat saavat nyt sitä, mitä ovat itse halunneet.

”Viesti on ollut useamman kuukauden se, että jatkosarjasta pitää luopua, koska se ei vedä yleisöä. Nyt seurajohtajia on kuultu ja toivottavasti muutokset näkyvät myös seurojen rahakirstuissa siten kuin on toivottu”, Arffman sanoo.

”Suuri ottelumäärä kuitenkin hieman hirvittää. Kausi alkaa uudessakin mallissa toukokuun alussa ja runkosarja on paketissa elokuussa ja koko kausi syyskuussa. Loppuotteluun selviytyvillä seuroilla tulee kauden aikana pakostakin vähintään 42 ottelua ja enimmillään jopa 48 ottelua. Se on hurja määrä otteluita neljässä ja puolessa kuukaudessa.”

”Ehkä tässä voitaisiin pikkuhiljaa alkaa miettiä, voitaisiinko kautta venyttää hieman enemmänkin. Kylmyys vaikuttaa toki pesäpalloon eri tavalla kuin jalkapalloon, mutta tässä olisi jo useampana vuotena voitu jatkaa kautta syyskuun loppuun ja jopa lokakuun alkuun asti. Kausi voitaisiin aloittaa myös aikaisemmin ja antaa seuroille oikeus siirtää otteluita, jos kelit menevät ihan mahdottomiksi.”

Arffmanin mukaan ottelumäärän kasvattaminen pakottaa seurojen laajentamaan pelaajarinkejä ja solmimaan farmi- ja kaksoisedustussopimuksia.

”Näin massiivisen kauden pelaaminen edellyttää, että joukkueilla on oltava laajat pelaajaryhmät ja mahdollisuus täydentää joukkuetta farmeista ja kaksoisedustusten kautta.”

”Tässä mielessä muutos suosii suuria seuroja, joilla on jo nyt vahvat kakkosjoukkueet tai paljon omia junioreita. Jos tällaisia resursseja ei ole omasta takaa tai omiin junioreihin ei luoteta, silloin kannattaa tehdä nopeasti farmisopimus tai varmistaa  pelaajien käyttö tarvittaessa kaksoisedustusten kautta.”

Arffman ei ole myöskään innostunut siitä, että aiempien päätösten vastaisesti runkosarjan viimeiseksi jäänyt joukkue ei putoa suoraan Ykköspesikseen.

”Jos runkosarjan viimeinen putoaisi suoraan, se korostaisi runkosarjan merkitystä. Nythän viimeisen ja toiseksi viimeisen joukkueen välinen ero voi olla vaikka 15 pistettä, mutta runkosarjan jälkeen ero mitätöidään. Jokainen voi kuvitella, miten dramaattisesti tilanne muuttuisi jos esimerkiksi paremman joukkueen lukkari loukkaantuu väärällä hetkellä.”

”Mutta tätäkin on haluttu ja nyt on saatu – ja ehkä siitä saada muutama lantti lisää kassaankin. Urheilullisesti olisi ollut kuitenkin parempi ratkaisu, jos runkosarjan viimeinen olisi pudonnut suoraan”, Arffman sanoo.