Southampton on ajautunut tulokselliseen lamaan.

Taas.

Edellisellä Valioliiga-kaudella Southampton keikkui 12 kierroksen jälkeen neljäntenä. Siitä hetkestä ei kuitenkaan mennyt pitkään, kun Ralph Hasenhüttl totesi Southamptonin olevan Valioliigan heikoin joukkue.

Tällä kaudella Southampton ei ole kyennyt viime kauden kaltaiseen hurmioon. Joukkue on ajautumassa putoamistaisteluun, jossa sille ei välttämättä ole tarjolla samanlaista pelastusrengasta kuin viime kaudella, jolloin sarjassa oli kolme selvästi muita heikompaa joukkuetta. Southampton keräsi viime kaudella lopulta ’’vain’’ 43 pistettä. Pistemäärä on perinteisesti riittänyt säilymiseen juuri sopivasti.

***

Southampton pyrkii pelaamaan todella aktiivista peliä. Se näkyy pääasiassa sen kovassa prässipelissä. Oli vastassa kuka tahansa, joukkue pyrkii puolustamaan koko kentällä.

Ongelmat alkavat siinä vaiheessa, kun vastustaja saa purettua tämän korkean prässin esimerkiksi maalipotkun jälkeen ja Southampton ei voitakaan palloa nopeasti takaisin.

Joukkue ei tunnista riittävän hyvin eroa tilanteissa, joissa kannattaa jatkaa prässäämistä, ja tilanteita, joissa pitäisi vetäytyä koko joukkueella nopeasti omaa maalia kohti. Valioliiga on niin kova ja laadukas sarja, että jos Southamptonin olisi parannettava tätä tilanteen tunnistamistaan, sillä pallo on kaivettu jo useamman kerran sen verkosta näiden korkeiden prässihetkien mentyä pieleen.

Samaan aikaan joukkueen peli-identiteetti herättää kuitenkin arvostusta – ainakin minussa. Joukkue esimerkiksi painoi päälle Liverpoolia vastaan vieraissa alusta saakka, eikä antanut hetken rauhaa Liverpoolille rakennella pitkiä hyökkäyksiä. Jokainen maalipotku otettiin kovaa ylhäältä kiinni.

Tämä ei tietenkään kovin paljoa lohduta, jos taululla on 0–4-tappio Liverpoolia vastaan – tai 0–3-tappio Arsenalille Lontoossa.

***

Arvostukseni tulee siitä, että tuollaisessa joukkueessa pelaajilla on mahdollisuus kehittyä paljonkin, sillä tällaisessa äärimmäisyyksien jalkapallossa tulee eteen myös äärimmäisiä tilanteita molemmissa päissä kenttää.

Tällä hetkellä Southampton on vain miinuksella tässä high risk- high reward -jalkapallossaan.

Se johtuu pitkälti heikosta puolustuspelistä. Epäonnistuneiden korkeiden prässien jälkeisen toiminnan lisäksi Southampton on vaikeuksissa oman boksinsa puolustamisessa ja monesti joukkue ei saa rivejään organisoitua riittävän nopeasti tullessaan matalaan blokkiin.

Tässä tullaan myös auttamatta pelaajien tasoon. Se ei vain ole riittävä tällaisen vaativan pelityylin toteuttamiseen tasaisen hyvin.

Hasenhüttlin olisi saatava parempi balanssi korkean prässin hetkiin ja joukkueen olisi pystyttävä myös parempaan kontrolliin pallon kanssa. Southamptonin pitäisi lopettaa välittömästi nämä yksi kerrallaan itsensä pelistä pois pelaamiset, kuten Liverpoolin ja Arsenalin ensimmäisissä maaleissa. Liverpoolin maalin kruunasi vielä luokaton ylivoimatilanteiden puolustaminen oman boksin liepeillä. Jokaisen pelaajan olisi oltava valmiina prässäämään, kun otetaan ylhäältä kiinni ja joukkueen on liikuttava synkronoidusti.

Matalalla puolustamiseen Southamptonilla olisi simppeli lääke. Muoto kasaan nopeammin ja boksissa toppareilla olisi oltava kontakti vastustajan hyökkääjiin keskityshetkellä. Keskimmäisten keskikenttäpelaajien tuki olisi oltava myös parempaa.

***

Southampton on päästänyt vastustajan laukomaan keskimäärin yli 12 kertaa ottelua kohden, mikä on kestämätön luku. Parhaat Valioliiga-joukkueet iskevät pallon verkkoon joka toisella maalia kohti suuntautuneella vedolla. Tällä statistiikalla Southamptonilla on mahdoton taistella voitosta sarjan kärkijoukkueita vastaan.

Southampton menetti kesällä ykköshyökkääjänsä Danny Ingsin Aston Villaan, mikä on näkynyt selvästi Southamptonin viimeistelytilastoissa. Joukkue tarvitsisi kipeästi uuden maalintekijän, sillä heikko viimeistely on ollut myös keskeinen syy tähän lamaan. Southamptonin ottelut muistuttavat välillä maalintekoakilpailua, ja silloin olisi välttämätöntä, että itselläkin olisi silloin huippuluokan viimeistelijä. Nyt joukkueen paras maalintekijä on ollut Armando Broja, joka on tehnyt vain neljä liigamaalia.

Southamptonin maaliodottama tältä kaudelta on 4,8 plussalla tehtyjen maalien määrässä. Joukkue on siis alisuorittanut lähes viidellä maalilla maaliodottamaansa nähden, kun vertailun vuoksi Chelsea on kyennyt 6,3 maalin ylisuoritukseen. Southampton loi Liverpooliakin vastaan hyviä paikkoja korkealla prässillään ja 0,97 xG:llä olisi pallo voinut helposti olla parikin kertaa Poolin verkossa, millä olisi ollut isokin vaikutus ottelun lopputuloksen kannalta.

Southampton on joutunut tyytymään jo kahdeksaan tasapeliin. Ottelut alemman kastin joukkueita vastaan ovat olleet hiukan perinteisempää brittifutista, koska monesti näissä peleissä vastustaja ei ole lähtenyt haastamaan Southamptonin prässiä, vaan peliä on avattu suoraviivaisemmin.

Mikään joukkue ei vain kestä, kun lunta tulee tupaan viikosta toiseen kovasta työmäärästä huolimatta. Tässä mielessä Southamptonilla alkaa paine kasvaa kelkan kääntämiseen.

Tammikuun siirtoikkunassa olisi syytä hankkia laadukas hyökkääjä Armando Brojan tulitueksi.

Hasenhüttlillä on kiire hioa nämä pelitavalliset ongelmat paremmalle tolalle tai saatamme nähdä uuden managerin Southamptonin peräsimessä hyvinkin nopeasti, kun otteluita voidaan koronan keskellä vain pelata.