Suomalaisen moottoriurheilun suurin tarina päättyi traagiseen onnettomuuteen Monzassa

Jarno Saarinen (1945-1973) on antanut nimensä Jarno Trullille ja monelle muulle pikkupojalle, joiden vanhemmat Saarinen hurmasi vauhdillaan.

Muu urheilu

Suomalaisen moottoriurheilun suurin tarina päättyi traagiseen onnettomuuteen Monzassa

Tiistaiseura nosti pöydälle kysymykset, ketkä ovat kaikkien aikojen suomalaiset moottoriurheilijat. Tässä vastaus.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 9.4.2024 | KUVAT V. K. Hietanen / Museovirasto

Suomen kaikkien aikojen parhaat moottoriurheilijat

1. Jarno Saarinen

Suomi oli 1960- ja 1970-lukujen taitteessa tunnettu legendaarisista rallitähdistään, mutta sitten maailman hurmasi turkulainen insinööri Jarno ”Paroni” Saarinen. Saarinen oli oppinut Teuvo Länsivuoren ja muiden suomalaiskuljettajien tavoin jääradalla sen, missä moottoripyörän rajat kulkivat kaarteissa. Kun siihen yhdistettiin se, että mutkissa Saarinen pudotti sisäkaarteen puoleisen polvensa käytännössä kiinni rataan, syntyi voittamaton cocktail.

Saarinen voitti vuonna 1972 250-kuutioisten maailmanmestaruuden, mutta se oli vasta alkusoittoa. Kun hän sai alleen Yamahan tehdastallin pyörän kaudeksi 1973, Paroni oli täysin pitelemätön. Samalla hän pysäytti Giacomo Agostinin ja MV Agustan lyömättömänä pidetyn voittokulun MM-radoilla.

Saarinen voitti kauden 1973 kuudesta ensimmäisestä MM-startistaan 250- ja 500-kuutioisissa viisi. Kuudes voitto mureni ketjujen katkeamiseen. Sitten tuli Monzan kisa toukokuussa 1973 – ja 250-kuutioisten startin traaginen joukkokolari, joka vaati Saarisen ja Renzo Pasolinin hengen.

Saarisen elämä päättyi tuona kohtalokkaana toukokuisena sunnuntaina, mutta hänen suuruutensa jäi elämään ikuisesti ratamoottoripyöräilyn historiaan.

2. Mika Häkkinen

Mika Häkkisen lahjakkuus tiedettiin pienemmistä formuloista ja Lotuksen ajoilta, mutta silti hän teki ensimmäisen kerran McLarenin sarviin päästyään jotain täysin uskomatonta. Nuori vantaalaispoika löi Estorilin GP:n aika-ajoissa 1993 tauluun kovemman ajan kuin hänen kuuluisa tallitoverinsa Ayrton Senna. Shokki oli niin suuri, että Senna piti Häkkisen aikaa virheenä.

McLaren vajosi loiston vuosiensa jälkeen hetkelliseen kadotukseen, kunnes kaudella 1998 natsasi. Häkkinen lensi maailmanmestariksi ja uusi temppunsa seuraavalla kaudella.

Häkkinen voitti urallaan kahden maailmanmestaruuden lisäksi 20 GP-kisaa, mutta Häkkisen suuruuden tiivisti parhaimmin seitsenkertainen maailmanmestari Michael Schumacher nostamalla suomalaisen uransa kovimmaksi vastustajaksi. Ja olihan Häkkisen parhaat manööverit mielipuolisia – kuten kuuluisa Zonta sandwich -ohitus Schumacherista Spassa 2000.

3. Tommi Mäkinen

Tommi Mäkistä pidettiin pitkään lupaavana ralliautoilijana, mutta suuri läpimurto antoi odottaa itseään niin pitkään, että Mäkinen ehti harkita jo uransa lopettamista.

Kun Mäkinen sai kesken kauden 1994 alleen Mitsubishin tehdasauton, kaikki muuttui kuin salamaniskusta. Mäkinen voitti samana kesänä ensimmäisen MM-rallinsa, Jyskälän. Siitä alkoi huima nousukiito, joka johti neljään peräkkäiseen maailmanmestaruuteen Mitsubishillä vuosina 1996-1999.

Mäkinen voitti urallaan yhteensä 24 MM-rallia ja ajoi palkintopallille 45 MM-rallissa.

4. Timo Mäkinen

Suomalaisten rallitähtien murtautuminen maailman rallieliittiin henkilöityi Timo Mäkiseen. Mäkisen asemaa kuvaa se, että hänestä alettiin ensimmäisenä suomalaisena moottoriurheilijana käyttää käsitettä Flying Finn.

Mäkisen sädekehää lisäsi se, että hän ajoi suurimmat voittonsa Minillä, johon kytkeytyi paljon suurempi tarina kuin vain se, mitä rallipoluilla tapahtui. Mini oli vapaamman elämänmuodon ja nuorten sukupolvien valtaannousun symboli.

Mäkinen voitti huippuvaikeissa olosuhteissa Minillään Monte Carlon kulttirallin vuonna 1965 ja uusi temppunsa vuotta myöhemmin – kunnes brittiautojen ylivoimasta tuohtunut tuomaristo hylkäsi Mäkisen ja kahdeksan muuta Mini-kuljettajaa laittomien valojen takia. Skandaali oli valmis.

Mäkisen sädekehää lisäsi entisestään se, että hän ystävystyi vuorilla asuneiden tavallisten ranskalaisten kanssa.

Monte Carlon lisäksi Mäkinen oli Jyväskylän legenda voitettuaan Jyskälässä neljästi.

5. Juha Kankkunen

Juha Kankkunen oli kiistatta 1980- ja 1990-luvun lahjakkaimpia ralliautoilijoita maailmassa. Hän voitti rallin maailmanmestaruuden vuosina 1986, 1987, 1991 ja 1993 kolmella eri autolla. Kaksi ensimmäistä mestaruutta tuli Peugeotilla, kolmas Lancialla ja neljäs Toytolla.

Kankkusen uralta ei puuttunut värikkyyttä. Hänen ensimmäinen mestaruutensa varmistui vasta kauden jälkeen kabinetissa, kun FIA mitätöi San Remon tulokset, minkä seurauksena MM-titteli siirtyi Markku Alénilta Kankkuselle. Peugeot oli alun perin hylätty San Remossa sääntöjen vastaisten sivuhelmojen vuoksi.

Kankkusella olisi ollut kaudella 1995 mahdollisuus voittaa viides maailmanmestaruus, mutta FIA mitätöi kesken kauden Toyotan kaikki tulokset ja asetti japanilaistallin vuoden kilpailukieltoon sääntöjen vastaisen turboahtimen vuoksi.

Kankkunen voitti urallaan 23 MM-rallia ja ajoi palkintopallille 75 kertaa.

6. Kimi Räikkönen

Kimi Räikkösen nousu formula ykkösiin oli yhtä häikäisevä kuin hänen uransa. Hän oli ajanut ennen syksyllä 2000 ajettua Sauberin testejä vain kartingia ja Formula Renault-luokassa, mutta Peter Sauber näki heti, millaiselle lahjakkuudelle hän oli antanut testiradalla tallin auton.

Siitä alkoi Jäämiehen huima tarina, joka huipentui vuoden 2007 maailmanmestaruuteen Ferrarilla. Räikkönen on edelleen Ferrarin viimeinen maailmanmestari. Jos kalusto olisi kestänyt, Räikkönen olisi voittanut maailmanmestaruuden myös McLarenilla, mutta jossittelu on turhaa.

Räikkönen ajoi upean F1-uran vuosina 2001-2021. Välissä hän kävi ajamassa kaksi vuotta MM-rallia vuosina 2010 ja 2011. Räikkönen starttasi 349 GP-kisaan ja voitti niistä 21. Hän ei ole aikansa menestynein F1-kuljettaja, mutta oman aikansa suosituin kuljettaja juro suomalainen oli.

7. Heikki Mikkola

Heikki Mikkola oli oman aikansa valtias motocrossissa. Hän harrasti nuorena mäkihyppyä ja pesäpalloa, mutta lopulta motocross imaisi miehen mukaansa.

Mikkola voitti urallaan neljä maailmanmestaruutta. 500-kuutioisten mestaruuden hän voitti 1974, 1977 ja 1976 ja 250-kuutioisten mestaruuden 1976. Mikkola oli ensimmäinen 500- ja 250-kuutioisten mestaruuden voittanut motocrosskuljettaja.

Neljän maailmanmestaruuden lisäksi Mikkola voitti MM-hopeaa ja MM-pronssia 500-kuutioisissa ja MM-pronssia 250-kuutioisissa.

8. Keke Rosberg

Keke Rosberg oli suomalaisen F1-historian murroksen kasvot. Kun Rosberg nousi MM-sarjaan, hän sai osakseen vuosikausia pelkästään irvailua. Tuota irvailua ja suomalaisten ärtymystä lisäsi entisestään Rosbergin itsetietoisuus ja tapa puhua itsestään -muodossa. Kaiken lisäksi Rosberg tohti sanoa julkisesti, ettei hän kilpaile Suomen puolesta, vaan itsensä puolesta.

Kun Rosberg pääsi testaamaan syksyllä 1981 Williams-tallin autoa, piru pääsi irti. Frank Williams palkkasi siltä istuimelta Rosbergin, joka kiitti Sir Frankia luottamuksesta voittamalla vuotta myöhemmin maailmanmestaruuden.

Rosbergista ei tullut maailman menestyneimpään F1-kuljettajaa, mutta legendan statuksen hän sai – muuan siksi, että ajoi ensimmäisenä kuljettajana legendaarisen Eua Rougen läpi täydellä kaasulla. Rosbergilla oli pitkään hallussa myös kisatilanteessa mitattu suurin yhden kierroksen keskinopeus.

9. Hannu Mikkola

Hannu Mikkolalla on pyhä paikka ralliautoilun historiassa. Hän nousi maailmantähdeksi jo ennen MM-sarjan alkamista voittamalla Lontoo-Meksiko-rallin vuonna 1970. Mikkolasta tuli myös ensimmäinen ei-afrikkalainen Safarin voittaja ja ensimmäinen ei-ruotsalainen Ruotsin rallin voittaja. Jyväskylän Mikkola voitti historialliset seitsemän kertaa.

Mikkola johti nelivetoisten autojen esiinmarssia MM-areenalle voittamalla vuonna 1983 maailmanmestaruuden Audi Quatrolla.

10. Ari Vatanen

Ari Vatanen ei ole maailmanmestaruuksien (1) ja MM-rallien voittojen määrässä (10) välttämättä rallimaailman kirkkaimpia tähtiä, mutta puhtaasta nopeudessa Vatanen oli parhaimmillaan – tai pahimmillaan – kuljettaja, joka kollegoidensa mukaan tanssi hurjimmillaan tanssia kuoleman kanssa.

Kuolema on Vatasen uralla jossain mielessä myös korni ilmaisu, sillä hän ajoi ulos Argentiinan MM-rallissa 1985 ja joutui katsomaan kuolemaa silmiin. Lopulta Vatanen voitti kuitenkin taistelunsa ja palasi toivottuaan takaisin rallimaailman huipulle.

Vatanen valloitti näyttävällä ajotyylillään ja inhimillisyydellään rallimaailman sydämet. Hän ymmärsi ja muisti myös pieniä ihmisiä – aina Ravolaisen pienviljelijäperhettä myöten, jonka kanssa Vatanen ystävystyi Jyväskylän MM-rallien yhteydessä.