Suomen ainoa mitali on jälleen yhden kortin varassa – joko nyt tai sitten ei ollenkaan

Oliver Helander taistelee MM-mitalista ensi yönä Eugenessä.

YleisurheiluYleisurheilun MM

Suomen ainoa mitali on jälleen yhden kortin varassa – joko nyt tai sitten ei ollenkaan

Poistuuko Suomi jälleen MM-näyttämöltä ilman mitalin mitalia? Kaikki ratkeaa sunnuntain vastaisena yönä heitettävässä keihään finaalissa.

Elmo toimitus
TEKSTI Elmo toimitus
@elmotvcom
JULKAISTU 23.7.2022 | KUVAT All Over Press

Yleisurheilun MM-kisat: Päivä 9 – 23.7.2022

Suomalaiset

Pelin henki sunnuntain vastaisena yönä on suomalaisen yleisurheilun kannalta raaka: jos Oliver Helander ja Lassi Etelätalo eivät tuo miesten keihään finaalista mitalia, Suomi poistuu kolmannen kerran peräkkäin MM-kisanäyttämöltä ilman mitalin mitalia. Niin kävi myös Lontoossa 2017 ja Dohassa 2017.

Suomen edellinen MM-mitali on vuoden 2015 MM-kisoista Pekingistä, jossa Tero Pitkämäki heitti MM-pronssille. Edellinen maailmanmestaruus tuli sekin keihäässä, kun Pitkämäki otti uransa ainoan arvokisavoittonsa Osakassa 2007.

Kaksi MM-mitalia Suomi on voittanut viimeksi Edmontonissa 2001, kun Aki Parviainen heitti keihäässä hopealle ja Arsi Harju työnsi kuulassa pronssille.

9.50 for Oliver Helander to win men’s javelin! Play now at Expekt!

Ennätyksensä 89,03 kesäkuussa heittäneellä Helanderilla on putkissaan mitaliheitot ainekset, mutta vastus on kivikova. Grenadan Anderson Peters oli keihään karsinnan ykkönen tuloksella 89,91. Intian Meeraj Chopra heitti karsinnassa  88,39 ja Saksan Julian Weber 87,28. Helanderin on onnistuttava finaalissa siksi täydellisesti.

Etelätalo on erinomainen kilpailija, mutta matka mitaleille on ainakin ennakolta toivottoman pitkä.

Keihäfinaali alkaa sunnuntain vastaisena yönä 4.35 Suomen aikaan.

Yön kolmas suomalainen on Reetta Hurske 100 metrin aidoissa. Alun perin MM-kisapaikkaa tavoitteli kolme suomalaisaituria, mutta Nooralotta Nezirin ja Annimari Kortteen MM-haaveet kaatuivat erilaisiin vaivoihin. Kaiken lisäksi Korte sairastui toistamiseen kesänä aikana koronaan ja ilmoitti eilen lopettavansa koko kautensa.

Hurskeella on sauma välieräpaikkaan, mutta finaaliunelma kimaltelee toivottoman kaukana.

Kaikkien aikojen kovimmat suomalaiset MM-suoritukset?

Voittajat ovat ikuisia, mutta ikuinen on joskus myös toiseksikin tullut.

Tällä näyttämöllä se tuli – 110 metrin aitojen MM-hopea 1983.

1. Arto Bruggare 1983

Arto Bryggare teki ainutlaatuisen urean nousemalla maailman parhaiden 110 metrin aitureiden ehdottomaan eturiviin. Bryggare voitti urallaan viisi arvokisamitalia maailmalla äärimmäisen kilpailussa lajissa. Vuoden 1983 MM-kotikisoissa Brýggare taisteli USA:n Greg Fosteria vastaan jopa maailmanmestaruudesta, mutta hävisi sen lopulta vain sadasosasekunnin erolla. MM-hopea oli kuitenkin historiallisen kova saavutus – kuten oli vuotta myöhemmin Los Angelesin olympiapronssi. Bryggaren Losin alkuerissä 1984 juoksema Bryggaren Suomen ennätys 13,35 säilyi Suomen ennätyksenä 37 vuotta, kunnes Elmo Lakka alitti sen viime kesänä neljällä sadasosalla

2. Tiina Lillak 1983

Maailmanmestaruuden voi voittaa monella tavoin – mutta Tiina Lillak teki sen suomalaisittain historiallisella tavalla. Yleisurheilun ensimmäiset MM-kisat, kotikisat, täysi Olympiastadion ja Suomen ainoa maailmanmestaruus on viimeisen heiton varassa. Ja sitten – ”näin kuvan ulkopuolelta kerrottakoon” – se tapahtui. Lillak latasi kaikkensa viimeiseen heittoon ja onnistui siinä, mihin harva jaksoi uskoa. 70,82 metrin kaari räjäytti Olympiastadionin ja teki Lillakista maailmanmestarin. Rautainen nainen.

3. Tero Pitkämäki 2007

Tero Pitkämäki oli kesällä 2007 huippukunnossa. Hänen kesän paras heittonsa oli kantanut Lapinlahdella 91,23, mutta kauteen mahtui myös erikoinen takaisku, kun Pitkämäen keihäs osui sektorista ohi lennettyään ranskalaisen pituushyppääjän Salim Sdirin kylkeen Rooman Kultaisen liian osakilpailussa. Kaiken lisäksi viisi arvokisavoittoa urallaan lopulta ottanut Norjan Andreas Thorkildsen oli voittanut ennen Osakaa jo olympia- ja EM-kultaa ja ottanut MM-hopeaa. Norjalaista pelättiin ja pidettiin MM-finaalissa suurimpana suosikkina. Mutta finaalissa Pitkämäki oli ylivoimainen. Hän oli varmistanut jo ennen viimeistä heittoaan maailmanmestaruuden 89,16 metrin kaarellaan, mutta Pitkämäki pani vielä paremmaksi viimeisellään ja kiskaisi voittotulokseksi 90,33.