Nostimme Elmossa kauden 2020 alkaessa esille viisi kauden läpimurtopelaajaa. Heistä neljä, Perttu Ruuska, Elmeri Purmonen, Jasperi Luoma ja Samuel Tirkkonen, ovat jo läpimurtonsa tehneet, mutta mitä kuuluu viidennelle läpimurtopelaajalle?

Sille, jota pidimme kesän 2020 mielenkiintoisimpana uutena kasvona miesten Superpesiksessä ja jonka potentiaalista totesimme, että hänellä on kaikki edellytykset kehittyä tulevaisuudessa Superin lyöjäkuninkaaksi?

Joosua Rätölle, 22, kävi, kuten hieman jutussa arvelimmekin. Hän jäi kesällä 2020 Hyvinkään Tahkossa Juha Korhosen ja Teemu Nikkasen puristuksessa sivurooliin ja pääsi pelaamaan koko kauden aikana vain 13 runkosarjan ottelua, joissa hän löi viisi juoksua.

Kaudella 2021 kävi vieläkin turkaisemmin. Polvivamma piti hänet sivussa pelikentiltä koko kauden ja monet pelkäsivät Rätön olleen menneen maailman mies.

Mutta viime kaudella kello alkoi uudelleen lyödä. Hän pelasi lainalla Haminassa, jossa hän löi runkosarjassa 18 ottelussa 34 juoksua – ja ylemmissä pudotuspeleissä kahdeksassa ottelussa hurjat 25 juoksua.

Tämän kauden Rättö on aloittanut Haminassa vieläkin rajuimmilla tehoilla. Hän on sivaltanut kolmessa ottelussa jo 16 juoksua eli yli viisi juoksua ottelua kohden. On selvää, ettei tahti jatku koko kautta samanlaisena, mutta jokainen Superin seurajohtaja tietää, minne päin heidän kannattaa katsoa, jos joukkue tarvitsee ensi kaudeksi lyöjäjokerin.

Rättö pelaa edelleen lainalla Haminassa Hyvinkään Tahkosta ja monet laskevat, että hän palaa takaisin Hyvinkäälle. Asia ei ole kuitenkaan niin suoraviivainen. Rätön isä, Janne Rättö, on tällä hetkellä Tahkon edustusjoukkueen suurin vallankäyttäjä eikä nuorempi Rättö ole kuulemma järin innokas pelaamaan ”isän joukkueessa”.

Voin ymmärtää tässä asiassa nuorempaa Rättöä.

***

Miksi sitten nostimme Rätön jo kolme vuotta sitten suurlupaukseksi, josta voisi kasvaa tulevaisuudessa jopa Superin lyöjäkuningas?

Vastaus oli tässä:

”Rätön ase on hänen lyöntinsä kovuus. Lyönti teknisestikin puhdas, mutta se on ennen kaikkea kova – niin armottoman kova, että sen kiinni ottaminen on aina, jopa kohti lyötäessä, oma haasteensa. Ja jos lyönti menee ulkokentästä läpi, silloin kenttä rullaa muuallakin kuin Pihkalassa.”

Tämä on edelleen Rätön tärkein ominaisuus. Rätön lyönti on armottoman kova ja suoraviivainen. Tässä mielessä hän poikkeaa valtaosasta muista huippujokereista, joista valtaosa ovat kumurakotiuttajia.

Sen lisäksi nostimme esille toisenkin merkittävän asian. Rättö lyö Jukka-Pekka Vainionpään, Roope Korhosen, Juha Niemen, Juha Korhosen ja Perttu Ruuskan tavoin vasemmalta. Ulkokenttien on vaikeampi lukea ja ennakoida vasemmalta lyövien pelaajien lyöntisuuntia, sillä he pystyvät helpommin kääntämään lyöntinsä myös vastakkaiselle puolelle kenttää. Myös Rättö pystyy sivaltelemaan piiskojaan ympäri kenttää ja peittämään hyvin lyöntiensä suunnan.

Totesimme silloin, ettei kysymys ole vielä valmiista huippupelaajasta, vaan ainoastaan poikkeuksellisesta potentiaalista. Sama pätee edelleen. Rättö voisi huoletta jo nyt pelata taitojensa puolesta Superissa, mutta hänellä on vielä myös kehitettävää.

Isoin haaste on opetella ja oppia kumura. Vaikka se ei olisikaan hänen pääaseensa, Rätön olisi hyvä oppia lyömään kumuraa ja muutenkin enemmän kierteisiä lyöntejä. Nyt hänen kova lyöntinsä on liian suoraviivainen.

Toinen kehityksen kohde on lyhyet haastolyönnit. Kun Rätön maine hurjana pommilyöjänä kasvaa, hänelle jää runsaasti tilaa pudotella pieniä lyöntejä etukentälle, koska ulkokentän pitää pelata kauempana hänen kovia piiskojaan varoessaan. Vasemmalta lyövällä pelaajalla kaiken lisäksi etu puolellaan oikeakätisiä pelaaja vastaan pelatessa esimerkiksi kierteisissä kakkosrajanäpeissä.

***

Se, miten kovaksi lyöjäjokeriksi Rättö kehittyy, riippuu nyt hänestä itsestään. Riittääkö hänellä motivaatiota ja asennetta pistää kaikkensa peliin pesäpalloilijana?

On myös väistämätöntä, että kun hän siirtyy Superiin, myös haasteet kasvavat. Vastassa on parempia lukkareita ja parempia ulkokenttiä. Siksi se, mikä riittää nyt Haminassa, ei riitä enää Superissa. Rätön pitää kehittyä pesäpalloilijana ja hänen päänsä pitää pystyä käsittelemään suurempia paineita ja suurempia odotuksia.

Lisäksi Rätöllä on myös yksi ylimääräinen haaste: miten hänen polvensa kestää huippu-urheilijan uran vaatimukset?

Toivottavasti kestää, sillä Rätön poikkeuksellinen potentiaali ei ole kadonnut mihinkään.