Superpesiksen lyöjäjokereista taistellaan nyt jo koskien kausia 2025 ja 2026

Kouvolan Pallonlyöjien lyöjäjokeri Patrik Wahlsten debytoi Superpesiksessä Sotkamon Jymyssä. Enteellisestikö?

Pesäpallo

Superpesiksen lyöjäjokereista taistellaan nyt jo koskien kausia 2025 ja 2026

Pesäpallon siirtomarkkinoilla väännetään kättä jo kautta 2025 ja jopa kautta 2026 koskien. Pekka Arffmanin mukaan taistelu on erityisen kovaa lyöjäjokereista.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 22.11.2023 | KUVAT Antti Haapasalo

Pesäpallossa käydään jo nyt siirto- ja sopimusneuvotteluja kaudesta 2025 ja jopa kaudesta 2026. Pekka, yksi erittäin kilpailtu alue tuntuvat olevan kotiuttajat ja varsinkin lyöjäjokerit. Millaiselta tilanne sillä rintamalla näyttää?

Tilanne on juuri sellainen, kuten sanoit. Hyvät numerolla lyövät kotiuttajat ovat kortilla ja sama koskee huippuluokan lyöjäjokereita. Lyöjäjokereita löytyy toki joka joukkueesta, mutta huippuluokan lyöjäjokereita on vain 5-6 ja heillä 5-6 haastajaa.

Vaikka iällä ei ole lyöjäjokereiden kohdalla niin suurta merkitystä kuin esimerkiksi etenijöillä, yksi kuvaava mittari on juuri lyöjäjokereiden ikä. Ykköskorin lyöjäjokereista Roope Korhonen, Janne Mäkelä ja Juha Korhonen ovat kaikki yli nelikymppisiä ja Jukka-Pekka Vainionpää ja Juha Niemi 33-35-vuotiaita.

Nämä viisi herraa ovat toki edelleen huippuluokan tekijöitä, mutta yhtä oleellista on, että nuoremmat haastajat eivät ole pystyneet suistamaan heitä valtaistuimeltaan eikä heitä suisteta vallasta välttämättä lähivuosinakaan. Superin kuudesta parhaasta lyöjäjokereista vain 22-vuotias Perttu Ruuska on nuoremman sukupolven lyöjäjokeri.

Kun lyöjäjokereista ja ylipäätänsä lyöjistä on pula, silloin on ymmärrettävää, että heistä käydään kovaa vääntöä. Jos joku seura ajattelee, että ehtiihän niitä pelaajia hankkia seuraavaksi kaudeksi vielä edellisenä syksynä, niin kovin tyhjiä hyllyjä ne joutuvat katselemaan. Siksi kehitys on johtanut siihen, että nyt ollaan liikkeellä jo koskien kautta 2025 ja jopa 2026.

Hyvä esimerkki on Kiteen tekemä uunituore jatkosopimus Jiri Pippolan kanssa. Pippola on 24-vuotias ja lukeutuu kuuden kovimman lyöjäjokerin haastajaryhmään. Jos Kitee ei olisi tehnyt Pippolan kanssa viimeistään nyt vuoteen 2025 ulottuvaa jatkosopimusta, joka muu seura olisi varmasti tarjonnut Pippolalle sopimusta.

Miltä lyöjäjokeri- ja ylipäätään kotiuttajatilanne näyttää eri seuroissa tällä hetkellä?

Jos aloitetaan kärkijoukkueista, niin Sotkamolla tilanne on tuttu. Roope Korhonen teki vuoden jatkosopimuksen ja varmasti vuoden päästä Roopen kanssa keskustellaan taas seuraavasta vuodesta. Sotkamosta Roope ei minnekään lähde – paitsi kentän laidalle.

Ketkä ovat sitten muut lyöjät, on se kysymys. Hannes Pekkinen jatkaa todennäköisesti myös ensi kauden jälkeen Jymyssä, vaikka hänen sopimuksensa loppuukin vuoden päästä. Aapo Komulaisen tilanne on sen sijaan auki.

Jossain vaiheessa Roopelle tarvitaan seuraaja tai toinen lyöjäjokeri rinnalle, mutta kuka tämä  olisi ja milloin hänet hankittaisiin? Patrik Wahlsten debytoi Superissa juuri Jymyssä ja on ymmärrettävää, että hänestä Sotkamossa ollaan oltu kiinnostuneita jo pidemmän aikaa.

Vimpelissä Jukka-Pekka Vainionpäällä sopimus ulottuu vuoteen 2025 ja Janne Mäkelä saa jatkaa niin kauan kuin haluaa. Ja jos Mäkelä lopettaa, silloin ei ole kaukana se vaihtoehto, että Matias Rinta-aho siirtyisi jokeriksi.

Kempeleessä Sami Saloranta joutuu talvikuukausina puskemaan sopimuksia useammankin pelaajan kanssa, sillä lyöjäpuolen pelaajista sopimukset päättyvät ensi kauden jälkeen lyöjäjokeri Matti Korhosella, Ossi Meriläisellä ja Antti Korhosella ja Sami Haapakoskella vuosi 2025 on optiopykälän takana. He kaikki ovat kuitenkin retkensä jo tehneet ja on vaikea nähdä, että heistä kukaan siirtyisi pelaamaan enää johonkin toiseen Superin seuraan, mikäli Kempele vain haluaa pitää heidät.

Mansessa Perttu Ruuskan, Juha Puhtimäen ja Henri Puputin sopimukset päättyvät ensi kauden jälkeen, joten Tampereella joudutaan myös miettimään isoja asioita. Kenen kanssa halutaan tehdä jatkosopimus ja ketkä herroista ovat valmiit jatkamaan Mansessa?

Joensuussa on siinä mielessä hyvä tilanne, että Juho Toivolan sopimus ulottuu vuoteen 2026 saakka ja ensi kaudeksi hankitulla toisella lyöjäjokerilla, Joosua Rätöllä, on 1+1-vuotinen sopimus.

Juha Niemi on viihtynyt hyvin Hyvinkäällä ja olisi yllätys, jos hän ei jatkaisi Tahkossa myös ensi kauden jälkeen. Tahkolla ei myöskään ole niin huutavaa tarvetta toisella lyöjäjokerille, sillä joukkueesta löytyy muutenkin paljon kotiutusvoimaa.

Kouvolan tilanne on sen sijaan kiharaisempi. Patrik Wahlstenin ja Juha Korhosen sopimukset kattavat vain ensi kauden ja Wahlstenilla olisi ottajia muuallakin. Teemu Nikkasen sopimus ulottuu vuoteen 2025 ja hän on ilman muuta yksi joukkueen tärkeimmistä kotiuttajista, pelasipa hän numero hihassaan tai jokerina.

Entä haastajaryhmän seurat?

Kitee teki hyvän peliliikkeen varmistamalla Pippolan pysymisen.  Pattijoki on myös ollut hyvin liikkeellä jatkosopimusten kanssa. Martti Viitasalo on yksi lupaavimpia nuoria lyöjäjokereita, mutta Pattijoki teki hänen kanssaan peräti kolmivuotisen jatkosopimuksen, joka ulottuu vuoteen 2026 saakka. Juuso Keski-Koukkarin pitäminen Rännärillä pitäisi myös olla kohtalaisen helppoa.

Myös Haminan tilanne on hyvässä mallissa. Lauri Rönkön hankinta ja hänen kanssaan tehty 1+1-vuotinen sopimus oli hyvä veto Haminalta. Juho Hacklin oli myös hyvä hankinta. Kaikki tuntevat Hacklinin pompun ja vaihtopelivoiman, mutta häneltä löytyy myös kotiutuspotentiaalia pelasipa hän jokerina tai numero hihassaan.

Petteri Kortelainen oli Alajärveltä erinomainen hankinta ja 1+1-vuotinen sopimus taannee sen, että jos Alajärvi säilyy Superissa, hän jatkaa Ankkureissa myös kaudella 2025. Juho Ihamäki on ammatiltaan maanviljelijä ja hänen saamisensa lähtemään Alajärveltä olisi haastavampi rasti.

Seinäjoen tilanne on auki laajemminkin ja on varmaa, että Aapo Hiltunen ja miksei myös Markus Hallasuo ovat merkittyjä miehiä monissa seuroissa. Hiltunen on vasta 19-vuotias ja hänen potentiaalinsa lyöjäjokerina on sitä luokkaa, että on vain ajan kysymys, milloin isommat seurat käyvät hakemassa hänet.

Imatralla on kohtalainen tilanne kotiuttajien osalta ensi kaudella, mutta suurimmalla osalla potentiaalista kotiuttajista Mikko Kososen ja Ville-Veikko Ollin johdolla sopimukset kattavat vain ensi kauden ja Toni Laakso pelaa jo nyt try-out-sopimuksella.