Tappara kampesi perjantaina välieräsarjan tasoihin Raumalla Lukkoa vastaan 4–1-voitolla. Asetelma on Tapparalle kelvollinen, kun karavaani siirtyy Tampereelle.

Puretaan sarjan toinen kamppailu osiin. Tappara oli terävöittänyt suunnitelmaansa sarjan avauspelistä. Ensimmäinen asia oli se, että Tappara ei tinkisi tuumaakaan kamppailupelaamisesta. Siinä olisi päästävä Lukon tasolle ennen kuin voidaan puhua mistään muusta.

Tällä oli vaikutus. Lukon ote herpaantui henkisellä tasolla.

Toinen merkittävä pelillinen valinta oli Tapparan puolustuspelin korkeus. Lukon kiekottelua vastaan Tappara iski ylempää kiinni ja pyrki riistämään tai vähintään häiritsemään Lukon rakentelua.

Se iski kahden tai kolme pelaajan voimin Lukon alakolmioon ja riisti useamman kerran kiekon hyvällä sektorilla ja sen jälkeen hyökkäsi terävästi kohti maalia. Tähän Lukko ei kyennyt pelin sisällä reagoimaan kovin hyvin. Tapparan hyökkääjät lukivat taitavasti Lukon syöttösuuntia.

Ja vaikka Lukko joitain kertoja kiekotteli alta pois, Tappara kykeni kahden tai kolmen pelaajan voimin silti puolustamaan niin, että Lukko ei pystynyt suorissa hyökkäyksissään murtamaan keskilinjaa vaan joutui ampumaan huonoista sektoreista.

Se, miksi Tappara on kerta toisensa jälkeen mitalipeleissä, kiteytyy hyvin paljon nimenomaan sen kykyyn puolustaa ja kapasiteettiin reagoida sarjojen sisällä jopa otteluiden sisällä nimenomaan puolustuksen osalta.

Perjantain ottelu oli tästä osoitus. Tappara sääteli erittäin laadukkaasti prässitasoaan. Se puolusti äärimmäisen sitoutuneesti mailoilla ja peitti syöttölinjoja. Lukko ei päässyt syöttämään taskuihin Tapparan muodosn sisään, ei selustaan puolustajien taakse. Päätykiekoissakin Tappara oli ensimmäisenä ja selvisi puhtain paperein ulos. Tapparan pelinopeus kiekollisena oli korkeampi kuin torstaina.

Lukko syötiin elävältä.

Valuu, valuu

Lukko sai runkosarjassa paljon ikään kuin ilmaiseksi. Moni joukkue pelasi suoraan sanoen laiskasti ja hölmösti Lukon taitavaa rakentelua vastaan.

Nyt Lukon pelitapaa testataan oikeastaan ensimmäisen kerran kunnolla tällä kaudella. Tappara on Jussi Tapolan johdolla löytänyt olennaiset seikat, joihin iskeä, vaikkakin Tappara oli vaisu sarjan avausottelussa.

Lukon otteet ovat olleet runkosarjaan nähden verrattain erikoiset pudotuspeleissä. Sen ote ei ole ollut aivan totutun jämäkkä. Kun runkosarjassa Lukko takoi usein kolmen maalin johdossa vielä kolme lisää, pudotuspeleissä se on ailahdellut johtoasemassa.

Ilvestä vastaan Lukko päästi vastustajan kahdessa pelissä ikään kuin peliin mukaan. Torstaina Tapparaa vastaan Lukon kahden maalin johto suli.

Paine voittaa on tietysti kova, mutta nyt on näyttänyt siltä, että Lukon valmennus on antanut pelaajien ikään kuin valua johtoasemassa kellon pelaamiseen.

Osin kyse on tietysti siitä, että pelien vaatimustason on noussut runkosarjasta. Mutta eittämättä esiin nousee kysymys, mikä on Lukon penkin kyky reagoida pelien sisällä?

Pekka Virta antaa ohjeita ylälehtereiltä radiopuhelimen välityksellä. Erik Hämäläinen ja Jarkko Kauvosaari selvisivät kelvollisesti runkosarjan lopun, vaikka Virta oli kokonaan sivussa.

Nyt vaatimustaso pelissä on erittäin korkea, ja Tappara Tapolan johdolla kykenee tekemään nopeasti muutoksia pelien aikana. Jos tässä penkkien välisessä pelissä Lukko häviää, sen pelitapaetu syödään. Ja jos se tapahtuu, on kysyttävä, mistä Lukko löytää seuraavaksi marginaaleja?

Lukon marssia kohti mestaruutta koetellaan nyt toden teolla. Runkosarjan loppu ja Ilves-sarja menivät vielä rallatellen.

Lue myös: Miksi Raimo Helminen heitettiin ennen kautta roskakoriin?