Tappara sysäsi HIFK:n jyrkänteen reunalle ja nousi 3-1-johtoon ottelusarjassa 5-2-voitolla. Samuel, miten Tapparan voitto rakentui?

Ensimmäisenä tulee mieleen se, mikä jäi varmasti lähes kaikkien mieleen, että Tapparan ylivoimapeli oli brutaalin vakuuttavaa. Toiseksi sitten Tapparan viisikkopelissä on vielä parannettavaa, mutta joukkue dominoi silti IFK:ta miten haluaa. Niin rajua on tasoero, että kaksi kertaa Tappara on voinut nostaa jalkansa kaasupolkimelta. HIFK paransi viime pelistä, mutta kaukaa perästä se edelleen tuli teräksistä Tapparaa.

Lyhyesti sanottuna: Kaksi 5-2-voittoa kotihallissa kertoo aika selkeää kieltä myös siitä mikä on Euroopan parhaan seurajoukkueen ja helsinkiläisten välillä, joiden tavoitteeksi on määritelty nousu Euroopan parhaalle tasolla. Tapparan dominointi on niin rajua, että viimeisen kahden pelin aikana tässä ei ole edes kovinkaan jännittäviä otteluita tullut.

Harvoin on välierissä viime vuosina nähty näin selvää eroa kahden joukkueen välillä kuin viimeisessä kahdessa ottelussa on nähty.

Mikä IFK:ssa tällä hetkellä mättää? Miksi se on jäänyt kahdessa viimeisessä ottelussa noin rajusti altavastaajaksi?

Tappara on viisikkopelissä parempi, ja erityisen rajusti ylivoimapelissä parempi, mutta erityisesti sen kärkipelaajat ovat tällä hetkellä IFK:ta valovuoden edellä.

Jotain on IFK:ssa pahemman kerran pielessä. Ei pitäisi voida olla niin, että nuoret miehet Leevi Teissala, Aleksanteri Kaskimäki ja Otto Salin ovat joukkueensa parhaimmistoa ja Kristian Vesalainen, Iiro Pakarinen ja Otso Rantakari nukkuvat ruususen unta ja ovat Nokia-areenassa olleet vain joukkueessaan näkymättömiä jonon jatkeita.

Heikkoja pelitekoja solkenaan esittävä Johan Motin vasta surkea onkin ollut. Voidaan puhua hänen runkosarjatehotilastoistaan, mutta ei nyt enää pelata esimerkiksi SaiPaa ja Sportia vastaan – vaan finaalipaikasta. Tässä leikissä ei Motinin kyyti enää riitä minnekään.

Ei se näin voi olla, jos finaaliin halutaan. Se on suorastaan ollut outoa, miten yksi kerrallaan IFK:n tähdet ovat kuvasta kadonneet.

Nostan vielä esiin IFK:sta Micke-Max Åstenin. Mitä tällaisella hölmöilevällä pelaajalla ihan oikeasti tekee, kun finaalipaikkoja ratkotaan? Myötähäpeä valtasi joka kerta, kun näin Åstenin yrittävän jotenkin ”hämmentää”. Lisäksi hän taklailee vielä päähän. Silti hän on jossain ikuisessa seuran suojeluksessa, kun hän saa jatkosopimuksia jatkosopimuksen perään. Ihan selväksi on kuitenkin käynyt, ettei hänellä tässä sarjassa ole ollut mitään tekemistä voittamisen kanssa. Ei yhtään mitään.

Ei kai tällaista ”brändi” ole? Eihän?

Päättyykö sarja maanantaina Nokia-areenassa?

Jos katsotaan viimeisen kahden ottelun antia, en löydä pelien kokonaiskuvasta sellaista, mikä muuttuisi oleellisesti. Joten sen pohjalta vastaan, jos veikata pitää, että kyllä päättyy.

Totta kai HIFK on nyt selkä seinää vasten ja haluaa varmasti palata Nordikselle vielä kerran. Niin isoa tason nostoa se kuitenkin vaatii – mutta myös tason romahdusta Tapparalta – että vaikeaa sitä on kuitenkaan tällä haavaa nähdä. Maanantai voi hyvinkin olla viimeinen niitti tälle sarjalle.