Miesten Superpesiksen sarjataulukkoa on alkukauden vääristänyt joukkueiden epätasainen määrä otteluita. Vielä nytkin Joensuu on pelannut kolme ottelua enemmän kuin esimerkiksi Manse ja Vimpeli.

ElmoTV korjasi sarjataulukkoa siten, että se muutti sarjapisteet ottelukohtaisiksi pistekeskiarvoiksi. Muutos nostaa kolmantena olleen Mansen sarjakärkeen ja Vimpelin kolmanneksi. Vastaavasti sarjan kärjessä virallisessa sarjataulukossa komeileva Joensuu putoaa neljänneksi.

ElmoTV:n pesäpalloasiantuntija Pekka Arffman on ihmetellyt koko alkukauden epätasaisten ottelumäärien lisäksi myös kärkijoukkueiden vastustajien epätasaisuutta.

”Totta kai nämä vääryydet korjaantuvat kauden edetessä ja lopulta sarjataulukkokin puhuu totta, mutta eikö sarjaohjelmaa voisi rakentaa niin ottelumäärien ja vastustajien vahvuuden suhteen tasaisemmin?”

”Nyt tällaisella sarjaohjelmalla hankaloitetaan tavallisen pesäpallokannattajan seuraamista. Katsotaan vain sarjataulukkoa ja tehdään johtopäätöksiä sen perusteella. Sen, että joukkueet ovat pelanneet erilaisen määrän otteluita, näkee yhdellä vilkaisulla, mutta se vaatii jo syvempää perehtymistä, kun aletaan katsoa, millaisia vastustajia joukkueet ovat kohdanneet.”

Arffmanin mukaan tärkein asia sarjataulukoissa on laskentatavassa riippumatta se, että ne kertovat sarjan tasaisuudesta.

”Sarja on ollut jopa ennakoitua tasaisempi. Seitsemän kärkijoukkueen sijasta kärkijoukkueita on Kiteen erinomaisten esitysten myötä nyt kahdeksan eikä Pattijokikaan ole pelillisesti niistä kaukana.”

”Kahdeksan kärkijoukkueen ryhmässä oleellista on, ettei yksikään joukkue ole vielä ollut samalla tavalla dominoiva kuin Vimpeli viime ja toissa kaudella – ei sen enempää pisteiden valossa kuin pelillisestikään.”

”Jos joku kärkijoukkue olisi saanut pelinsä täyteen vauhtiin jo nyt, sillä voisi olla selvä piste-ero muihin joukkueisiin. Nyt kärkijoukkueiden pelilliset esitykset ovat olleet yllättävänkin epätasaisia.”

”Myös ennakolta heikompien joukkueiden ryhmää leimaa tasaisuus. Kitee on nykäissyt itsensä irti siitä ryhmästä ja Pattijoella olisi pelillisesti mahdollisuus myös irtiottoon. Kaikista armottomin pohjataistelu eli taistelu suoraa putoamista ja karsintaan joutumista vastaan on sen sijaan paitsi armoton myös tasainen ja arvaamaton.”

Arffmanin mukaan tasaisuus lupaa loppukaudesta todellista jännitysnäytelmää.

”Ensimmäinen vedenjakaja on sarjan jakautuminen elokuussa ylempään ja alempaan loppusarjaan, mutta silloin ei vielä ratkaista suuria asioita. Näimme jo viime vuonna JymyJussien ja Hyvinkään otteluparissa, että säälipleijareissa voi tapahtua yllätyksiä eikä yhdenkään kärkiseuran kannattaisi joutua pelaamaan niitä.”

”Toisaalta myöskään joutuminen säälipleijareihin tai alempaan jatkosarjaan ei ole mikään kuolemantuomio. Jos joukkueiden väliset erot pysyvät lähellekään näin pieninä kuin nyt, oleellisin kysymys on silloin, missä kuosissa joukkueiden pelaaminen on pudotuspelien alkaessa.”

”Aiempina vuosina puolivälierien otteluparit ovat olleet usein selkeitä, mutta nyt jo puolivälierissä voi tapahtua melkein mitä tahansa.”

”Heikompien joukkueiden taistelussa kysymys on siinä mielessä hieman erilainen, että ylemmän loppusarjan jälkeen viimeisenä oleva seura putoaa ensi kaudeksi suoraan Ykköspesikseen. Toiseksi viimeinen joutuu karsimaan Ykköspesiksen voittajan kanssa, mutta joutumisen sijasta voisi puhua pääsemisestä, sillä tasoerot Superin heikoimpien ja Ykköspesiksen kärkiseurojen välillä ovat niin suuret, että niissä peleissä ei ole odotettavissa yllätyksiä”, Arffman ennakoi.

Miesten Superpesis, pisteet / ottelut