Valioliigan uusin tuomarikohu johti tappouhkauksiin – ongelmaan on pakko reagoida

Michael Oliver nousi Valioliigan ykköspuheenaiheeksi ajettuaan Arsenalin Lewis Myles-Skellyn (oik.) ulos ottelussa Wolverhamptonia vastaan.

46 Denton RoadJalkapalloValioliiga

Valioliigan uusin tuomarikohu johti tappouhkauksiin – ongelmaan on pakko reagoida

Wolverhamptonin ja Arsenalin välisen ottelun erotuomarikohu on saanut hälyttävät mittasuhteet. Ongelmaan on pakko herätä ja reagoida.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 29.1.2025 | KUVAT All Over Press

Wolverhamptonin ja Arsenalin välinen Valioliigan ottelu on nostattanut Englannissa valtaisan erotuomarikohun.

Kohussa on ollut kysymys kahdesta eri asiasta.

Ensimmäinen ja ylivoimaisesti vakavin asia on ottelun erotuomarin Michael Oliverin saaman kritiikkivyöry ja Oliveriin ja häneen perheeseensä kohdistuneet tappouhkaukset.

Jalkapallon rikkauteen kuuluu se, että jokaisella voi olla meilipide jokaisesta asiasta: Onko joku pelaaja hyvä vai huono, keiden pitäisi pelata missäkin ottelussa avauksessa, ketä pelaajia seuran pitäisi ostaa ja ketä myydä – ja olivatko erotuomarin ratkaisut oikeita vai vääriä?

Vaikka jalkapallokatsomoiden kielenkäyttöä on yritetty siistiä, se on edelleen pahimmillaan raakaa, alatyylistä, rasistista ja diskriminoivaa.

Ongelma, joka aiemmin eli valtaosin stadioneiden sisällä ja kiihkeimpien kannattajien keskuudessa, on saanut sosiaalisen median tuoman vallankumouksen seurauksena täysin uusiin mittasuhteisiin. Yhden kannattajat ääni ei kuulu enää vain viereisille katsojille tai pubin nurkassa istuville kavereille, vaan tavoittaa maailmanlaajuisen yleisön.

Myöskään yhden ottelun katsojamäärät eivät rajoitu muutamaan kymmeneen tuhanteen katsojaan, kuten aiemmin. Yksistään Valioliigan ottelut näkyvät jo yli 200 maassa ja rajuimpien arvioiden mukaan Valioliigan otteluita katsoo keskimäärin jopa 600 miljoonaa ihmistä.

Kun kommunikointivälineissä on tapahtunut tekninen vallankumous ja jalkapallon kaikki mittasuhteet ovat räjähtäneet, on väistämätöntä, että myös kielteiset ilmiöt ovat nousseet räjähdysmäisesti.

***

Jalkapallohuliganismin annettiin aikoinaan kehittyä useita vuosikymmeniä, kunnes ongelmaan oli lopulta pakko puuttua järein keinoin.

Vihanpuheen kanssa ei pitäisi sortua samaan virheeseen. Ongelma on saanut jo nyt saanut sellaisia ilmenemismuotoja, että siihen olisi puututtava päättäväisesti.

Vaikka kannattajien jalkapallopuhe on raakaa, jossain rajat kuitenkin kulkevat. Ei voi olla terve ja hyväksyttävä tilanne, että kyseenlainen erotuomariratkaisu johtaa siihen, että erotuomarin ja hänen perheensä henkeä uhataan ja erotuomarin asunnolle joudutaan määrään poliisivartio.

Ongelma ei koske pelkästään erotuomareita. Arsenalin hyökkääjä Kai Havertz ja hänen vaimonsa saivat aiemmin tammikuussa niskaansa myös tappouhkaisia – ja lopulta poliisi pidätti 17-vuotiaan nuorukaisen.

Maanantaina skotlantilaisen Motherwellin manageri Stuart Kettlewell erosi tehtävästään. Hän ilmoitti eronsa syyksi seuran kannattajien häneen ja hänen perheeseensä kohdistuneen vihapuheen.

Motherwell hävisi sunnuntaina Skotlannin Valioliigassa Simo Valakerin luotsaamalle St. Johnstonelle 1-2 ja Motherwell putosi St. Johnstonen taakse sarjan jumboksi.

Jos jalkapallon vihapuheen annetaan raaistua, tulevaisuuden skenaariot ovat väistämättömiä ja pelottavia. On vain ajankysymys, milloin ylitetään se kynnys, jolloin puheet eivät jää pelkiksi puheiksi.

***

Jalkapallon vihapuheessa on myös toinen taso – se, miten kentällä tapahtuu.

Nyt liekkeihin yltynyt kohu sai alkunsa, kun yhtenä Englannin parhaista erotuomareista pidetty Oliver

ajoi Wolverhamptonin ja Arsenalin ottelussa ensimmäisen jakson lopulla suoralla punaisella ulos Arsenalin Myles Lewis-Skellyn.

Ulosajon kyseenalaistivat poikkeuksellisen laajasti ja yksimielisesti entiset erotuomarit, entiset pelaajat ja media – ja tiistaina sääntöjä valvova riippumaton komissio totesi Oliverin tuomion olleen perusteeton.

Kohulle on antanut lisähappea se, että Oliver on ennenkin noussut otsikoihin Arsenalin otteluissa.

Viime syksynä hän antoi Arsenalin vierasottelussa Manchester Citya vastaan ensimmäisen jakson lopulla toisen varoituksen ajanpeluusta Arsenalin Leandro Trossardille ajanpeluusta belgialaisen potkaistua 0,6 sekuntia Oliverin vihellyksen jälkeen palloa.

Oliver on ajanut urallaan kahdeksan Arsenalin pelaajaa ulos, mikä on selvästi eniten koko Valioliigassa. Evertonin ja Tottenhamin pelaajan Oliver on ajanut ulos viidesti ja Leicesterin pelaajan neljästi. Muista Valioliigan seuroista – entisistä ja nykyisistä – yksikään ei ole saanut kolmea punaista enempää Oliverin tuomitsemissa otteluissa.

Oliver on käynyt viheltämässä kaksi Saudi-Arabian Pro-liigan ottelua ja saanut niistä muhkeat korvaukset. Vaikka Manchester Cityn omistajat ovat Arabiemiirikunnista, Oliveria on syytetty ennen muuta Manchester Cityn suosimisesta.

Oliver on ajanut urallaan vain yhden Manchester Cityn pelaajan ulos – ja jättänyt ajamasta Cityn pelaajia ulos samanlaisista virheistä, joita hän ajanut muiden seurojen pelaajia ulos.

Oliverin ja Arsenalin suhteesta on esitetty jo pitkään erilaisia salaliittoteorioita. Vaikka jalkapallo on rypenyt toinen toistaan synkemmissä korruptioskandaaleissa, mihinkään salaiseen Arsenalin vastaiseen tai Manchester Citya ja Liverpoolia suosivaan agendaan on vaikea uskoa.

***

Paljon oleellisempi kysymys on se, miten tällaiset kohut vaikuttavat ylipäätään tuomareiden ratkaisuihin?

Nouseeko erotuomareilla kynnys viheltää esimerkiksi Arsenalin vastaisia vihellyksiä – vai viheltävätkö he niitä jopa herkemmin alleviivatakseen sitä, että heihin tällaiset kohut ja salaliittoteoriat eivät vaikuta?

Oliverin pään sisälle ulkopuolisten on mahdoton päästä, mutta syy Oliver erikoisiin Arsenal-tilastoihin löytyy salaliittoteorioiden ja korruptiosyytteiden sijaan todennäköisemmin juuri sieltä – Oliverin pään sisältä ja tarpeesta todistaa, että hänen ratkaisujaan eivät Mikel Arteta ja Arsenalin kannattajat määräile.

Sen Oliver on ainakin todistanut.

On myös hyvä kysymys, miksi Oliver ei käynyt lauantaina tarkistamassa ratkaisuaan VAR-ruudulta. Oliko sekin vain tietoinen tai tiedostamaton tapa osoittaa, itsevarma ja rohkea erotuomari hän on?