Valioliiga-seurat äänestävät kesäkuussa VAR:in mahdollisesta luopumisesta jo ensi kaudella. Jukka, miten todennäköisesti VAR poistuu Valioliigasta?

Kysymyksessä on klassinen myrsky vesilasissa. On totta, että asia on seurojen kokouksen agendalle, mutta alustavien tietojen mukaan valtaosa Valioliiga-seuroista vastustaa Wolverhamptonin tekemää esitystä VAR:ista luopumisesta.

On myös hyvä kysymys, kuinka tosissaan Wolves on esityksensä kanssa. Haluavatko he oikeasti luopua VAR:ista vai saada enemmän voimaa VAR:in käytössä olevien kiistattomien ongelmien korjaamiseksi.

Wolverhampton on tilastojen mukaan ”kärsinyt” eniten VAR-päätöksistä. Kun VAR otettiin Valioliigassa käyttöön kaudella 2019-2020, Wolverhamptonin VAR-tuomioilla hyväksyttyjen tai hylättyjen maalien saldo on 17 maalia pakkasella, kun toiseksi eniten ”kärsineellä” seuralla sama lukema on miinus seitsemän maalia.

Ymmärrän hyvin, miksi Wolverhamptonissa ihmetellään, onko kysymys oikeasti vain tilastomarginaalista vai Wolvesin sortamisesta.

Pitäisikö VAR:in käytöstä luopua Valioliigassa?

Jos VAR:ista luovutaan nykyisten ongelmien vuoksi, silloin ammutaan väärä syyllinen.

Ongelma ei edelleenkään ole itse teknisessä järjestelmässä, vaan sen käyttäjistä. Monissa muissa sarjoissa VAR:in ongelmat ovat selvästi vähäisemmät kuin Valioliigassa.

Valioliigassa ongelmia korostaa myös se, että Valioliiga on maailman seuratuin jalkapallosarja ja ymmärrettävästi kaikki vähänkin kiistanalaiset tuomiot nousevat aivan eri tavalla kohun keskipisteeksi kuin monissa muissa sarjoissa, eurocupeissa tai maaottelujalkapallossa.

Kaiken kohun ja suurten otsikoiden takana Valioliigassa oikeiden erotuomariratkaisujen prosentti on noussut viiden VAR-kauden 82 prosentista 96 prosenttiin. Nousu on järkyttävän suuri, mutta asiasta ei ole kovin suuria otsikoita revitty.

Vaikka olen kaikista ongelmista huolimatta edelleen VAR:in kannattaja, VAR on tuonut mukanaan myös sellaisia seurauksia, joita ei välttämättä aikoinaan osattu ennakoida. Suurin ongelma – VAR:in käyttäjiin liittyvien haasteiden lisäksi – on se, että millimetrin osien hinkkaaminen on rikkonut pelin ydintä.

Kun jalkapallossa tehdään nyt maali, mielessä välähtää heti ajatus, entä VAR. Se ei ole tervettä, mutta oleellinen kysymys on jälleen se, onko ongelma itse järjestelmässä vai sen käyttäjissä? Maaliteknologia mittaa samalla tavalla millimetrien osia, mutta en ole nähnyt, että se ärsyttäisi ketään.

Siksi VAR:in ongelmia pitäisi lähestyä sitä kautta, miten näitä kielteisiä ilmiöitä voidaan karsia. Mihin asti niitä voidaan karsia käyttäjien osaamisen kautta? Tai ratkaiseeko VAR:in ärsyttävimmän ongelman eli paitsioiden jatkuvan hinkkaamisen ensi kaudella Valioliigassa otettava puoliautomaattinen tekninen laitteisto, jonka pitäisi pystyä valtaosassa tapauksissa ratkaisemaan paitsiotulkinnat huomattavasti nopeammin kuin nyt.

Uskon, että kaikista toimivimmat ratkaisut löytyvät juuri uuden teknologian avulla. Toki kaikkia ongelmia sekään ei korjaa, mutta VAR:ista luopuminen siirtäisi jalkapallokelloa väärään suuntaan.

Ruotsin jalkapalloliitto ilmoitti viime viikolla, ettei se aio puoltaa VAR:in ottamista käyttöön maan sarjoissa. Pitäisikö Suomen seurata samaa esimerkkiä?

Ruotsalaisessa jalkapallossa on paljon asioita, joista me voimme ottaa oppia, mutta pitäisi matalaotsaisen huippuna sitä, jos Suomen Palloliiton tai Veikkausliigan kannan VAR:iin ratkaisi se, mitä Ruotsi päättää.

Veikkausliigassa on jo päätettyä siirtyä VAR:in käyttöön ja hyvä niin. Toki VAR:in ongelmat ovat konkreettisia haasteita myös Suomessa, mutta ongelmien voittamiseksi ja niiden minimoimiseksi on muitakin ratkaisuja kuin VAR:ista luopuminen.

Pitäisikö jalkapallon sääntöjä muuttaa tai sääntöjen tulkintaa venyttää esimerkiksi paitsiosäännön osalta VAR:in ongelmien korjaamiseksi?

Yksittäisiä sääntöjä voidaan aina muuttaa, kuten jalkapallossa on vuosien aikana tehty, mutta sääntöjen tulkinnan venyttäminen esimerkiksi sen suhteen, onko pelaaja syöttöhetkellä paitsiossa vai ei, on vaikeampi kysymys.

Ratkaisu pitäisi etsiä mieluumminkin sitä kautta, missä tilanteissa VAR:ia käytetään. Nythän VAR:ia ei käytetä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, oliko kulmapotku tuomittu oikein, vaikka kulmasta tulisikin maali. Minusta tällainen virhetuomio on paljon suurempi virhe kuin se, onko pelaajan kengänkärki millimetrin paitsiossa vai ei.

Ideaalia ratkaisua ei varmasti löydy, mutta tässä voisi ainakin kokeilla muitakin tapoja – esimerkiksi vaikkapa valmentajien haasto-oikeutta. Eli pelattaisiin epäselvät tilanteet ensin loppuun ja sen jälkeen valmentajilla olisi 2-3 kertaa ottelussa esimerkiksi 30 sekuntia aikaa haastaa tuomio.