Lauantaina alkavan Veikkausliiga-kauden tärkein kysymys ei ole se, mikä seura voittaa tällä kaudella mestaruuden, vaan mitä tapahtuu suomalaisen seurajalkapallon isossa kuvassa tänä ja tulevina vuosina.

Kysymys kytkeytyy UEFA:n uuteen, syksyllä alkavaan Konferenssiliigaan, josta tulee Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan rinnalle kolmas kilpailu eurooppalaisille seurajoukkueille.

Konferenssiliigaa pelataan torstaisin samaan aikaan Eurooppa-liigan kanssa. Karsinnat alkavat kesäkuussa ja lohkovaihe, johon pääsee mukaan 32 joukkuetta, syyskuussa. Pudotuspelivaihe pelataan helmikuusta alkaen ja finaali Tiranassa 25. toukokuuta.

Vaikka UEFA on päättänyt pudottaa Eurooppa-liigan lohkovaiheen joukkuemäärän 48:sta joukkueesta 32:een, kynnys päästä pelaamaan europelien lohkovaiheen otteluita madaltuu tuntuvasti. HJK:n pääsee viime kauden mestarina mukaan Mestarien liigan karsintaan ja jos siellä ei tärppää, sillä on edelleen mahdollisuus päästä pelaamaan Eurooppa-liigassa tai Konferenssiliigassa.

HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti on ollut mukana kehittämässä uudenlaisia europelimalleja, mutta myöntää, että Konferenssiliigan karsintasysteemi on sellaista hepreaa, että se on jopa hänelle itselleen monimutkainen.

”Tärkeintä on kuitenkin se, että lopputulos on erinomainen”, Riihilahti sanoo.

Ja juuri tuo lopputulos on HJK:n ja tulevien Veikkausliigan mestarijoukkueiden kannalta kiehtova. HJK ei selvinnyt viime kaudella Eurooppa-liigan lohkopeleihin, mutta se olisi UEFA:n tekemän mallinnuksen mukaan nähty viime kaudella Konferenssi-liigan lohkovaiheessa.

Eikä kysymys olisi ollut mistään jämäliigasta, sillä HJK:n lisäksi lohkovaiheessa olisivat saman mallinnuksen mukaan pelanneet muun muassa Sevilla, Besiktas, RB Leipzig, Zenit, Atalanta, FC Kööpenhamina, Braga, Sparta Praha, AZ, Gent, Genk, Apoel, Maccabi Tel-Aviv, Maribor, Feyenoord, Zürich, Molde, Malmö, Qarabag, Rosenborg, The New Saints FC, Hapoel Beer-Sheva.

Rahaa lisää Veikkausliiga-seuroille

Konferenssiliigan yhteydessä on puhuttu useiden miljoonien eurojen potista lohkopeleihin pääseville seuroille. Riihilahti ei halua avata taustakeskustelujen ja päätösten sisältöä, mutta ei myöskään kiistä tihkuneita tietoja palkintorahasummista.

Riihilahti ei myöskään usko, että UEFA:n koronakriisin vuoksi tekemillä leikkauksilla olisi  Suomen tai yksittäisen seuran kannalta merkitystä.

”Koska uudistusten myötä kokonaispotti jatkossa kasvaa merkittävästi, on UEFA:n rahanjaossa itse asiassa odotettavissa merkittävä kasvu tulevina vuosina”, Riihilahti arvioi.

Riihilahti arvioi, että uudistusten myötä Veikkausliiga-seurat pääsevät jatkossa pelaamaan eurokentillä useampia karsintakierrosten otteluita, koska karsinnoissa tulee väistämättä enemmän pelejä oman tasoisia seuroja vastaan. Sitä kautta myös rahaa tulee suomalaisseuroille enemmän, vaikka ne eivät pääsisikään lohkopelivaiheeseen saakka.

Siksi Riihilahti pitää muutoksien vaikutuksia merkittävinä.

”Tämä on game changer Euroopan pienempien maiden parhaille seuroille”, Riihilahti pamauttaa ilmeenkään värähtämättä.

Miksi? Ja miten?

”Suomalaiset seurat eivät saa nykyään kotimaasta sellaista urheilullista tai taloudellista toimintamallia aikaan, että pystyisimme pitämään hyviä pelaajia tarpeeksi pitkään tai pyytämään pelaajista tarpeeksi hyvää siirtosummaa.”

”Emme myöskään voi riittävästi satsata pelaajakehitykseen ja laadukkaaseen arkeen. Tässähän välillisesti tarjotaan uusia mahdollisuuksia pelaajamyyntien ja -kasvatuksen osalta.”

Riihilahti sanoo olevansa sataprosenttisen varma, että Konferenssiliigan tuoma muutos tulee edesauttamaan pienempien maiden kilpailukykyä.

”Jos menisimme jatkossa ainoastaan isojen seurojen ja isojen maiden ehdoilla, se kasvattaisi vain viidessä maassa jalkapallon tasoa ja kaikista muista tulisi kasvattajamaita. Toki Suomessa edelleen olemme sitä ja olemme vielä kauan, mutta saamme aidon mahdollisuuden kasvaa.”

Muutos on merkittävä myös HJK:lle, sillä kotimaan sisältä samaa potentiaalia kasvaa ei ole.

Konferenssiliiga voi muuttaa laajemminkin kotimaan näkymiä. Veikkausliiga on ollut mittakaavaltaan Euroopassa suurempiinsa verrattuna kärjistetysti kyläsarja, mutta nyt siihen näkymään on mahdollista tulla muutos.

”Uskon, että Suomessa voi olla tulevaisuudessa 2–5 kilpailukykyistä seuraa europelien karsintakierroksilla, mikä voi tosin olla hieman pushing it. Joka tapauksessa europelien vaatimuksiin on pakko pystyä vastaamaan paremmin. Oikopolkuja urheilullisesti ei pitäisi ottaa enää missään.”

”Kun menestystä tulee kansainvälisesti, ollaan aivan erinäköisiä kannattajien, median, sponsorien ja television silmissä, mutta ennen kaikkea myös pelaajien silmissä.”

”Toivon myös, että jatkossa osaamme hahmottaa paremmin Veikkausliigan ja kansainvälisen menestymisen balanssin paremmin kuin tällä hetkellä osaamme.”

Pelaajakaupat bisnesluokkaan

Ja tässä tullaan Eurooppa-konferenssiliigan toiseen – ja vieläkin tärkeämpään – tapaan tahkota rahaa. Pelkkä europeleihin satsaaminen nostaa riskiprofiilia, mutta mikäli pelaajakauppa käy, se pienentää riskitasoja.

Riihilahti näkee HJK:lle kolmen tason hyötyjä pelaajamarkkinoilla. Ensimmäinen on siirtosummista saatu raha, toinen on pelaajien parempi saatavuus ja kolmas se, että kasvavat rahavirrat olisi mahdollista korvamerkitä pelaajakasvatustyöhön.

”Jos pelaaja pääsee näyttämään itseään Konferenssiliigassa, moni varmasti harkitsee jäävänsä vuodeksi pidempään Suomeen. Kyse on myös siitä, millaisia pelaajia tänne on mahdollista houkutella ja millaisella rahalla heitä on mahdollista liikuttaa eteenpäin. Pidän sitä tärkeämpänä kuin palkintorahoja.”

Jos HJK löytäisi vaikkapa nykyään Glasgow Rangersissa pelaavan ex-pelaajansa Alfredo Moreloksen kaltaisen timantin, häntä ei tarvitsisi myydä liian halvalla.

Riihilahti uskoo, että tulevaisuudessa, kun saman tasoinen pelaaja lähtee Suomesta ja Ruotsista, ero maiden välillä ei välttämättä ole enää se kuuluisa ”nolla summan perässä”.

”Olemme nähneet sen konkreettisesti muutaman kerran, että pelaajia ei arvoteta pelaajan tason, vaan sarjan tason mukaan.”

”Olemme toki rytmittäneet asiaa myös niin, että meillä on pelaajia maailmalla ja sopimuksissa jatkomyyntiprosentit mukana, mutta se ei ole enää itsestä kiinni, konkretisoituuko se rahaksi”, Riihilahti sanoo.