1. Sentterikalusto

Suomen joukkueen suurin kysymysmerkki löytyy viime kisoihin verrattuna täysin päinvastaisesti keskikaistalta.

KalPan Juuso Mäenpää ja Oliver Kapanen, JYPin Samuel Helenius ja USA:n yliopistosarjassa pelaava Joel Määttä sekä Lukon Sami Päivärinta eivät kaikella kunnioituksena ole tasoltaan lähellekään niin kovaa puuta kuin esimerkiksi viime kisoissa nähty huikea sentteriporukka Anton Lundell, Juuso Pärssinen, Henri Nikkanen ja jälleen mukana oleva Helenius.

Kuvaavaa on, että viime vuoden joukkueesta jäi ulos – toki vuoden nuorempana – Aatu Räty, joka olisi todennäköisesti ollut tässä joukkueessa kiistaton ykkössentteri. Kuka nyt pystyy ottamaan tuon ruudun?

Se asettaa myös haasteen Antti Pennasen valmennustiimille: Miten saadaan keskushyökkääjien vahvuudet esiin ja myös heikkoudet piiloon?

2. Brad Lambert

18-vuotias laituri on joutunut jo nuoresta pitäen isoihin otsikoihin, kun seura on vaihtunut useasti. Lambert, joka on ollut korkealla NHL-varaustilaisuusarvioissa, on varmasti itse kaikista eniten pettynyt alkukauteensa. Hän on JYPissä toistaiseksi jäänyt – myös kisajoukkueessa mukana olevan – Joakim Kemellin varjoon.

Nyt Lambertilla on kuitenkin paikka ottaa positiivinen käänne kauteen. Esimerkiksi Teuvo Teräväisellä ei ollut Jokereissa aikoinaan helpoin mahdollinen syksy takana, mutta kultajuhliin päättyneissä U20-kisoissa tammikuussa 2013 hän oli Suomen paras hyökkääjä ja pystyi sen jälkeen hän nostamaan itseluottamuksensa tavoin merkittävästi tasoaan myös jokeripaidassa Liigassa. Voisiko niin käydä myös Lambertille? Suuruutta olisi nyt ainakin jaossa.

Jos oikein pyöritellään ja vaikka se tällä haavaa voi tuntuakin vieraalta, olisiko jopa mahdollista, että mikäli ykkössentterin ruutuun ei lopulta löydy sopivaa ja tyydyttävää saappaiden täyttäjää – voisiko Pennanen kokeilla keskushyökkääjän paikalla jopa urallaan sentterinäkin pelannutta Lambertia? Miekka on kaksiteräinen, sillä Lambertin keskikaistan pelikyvyn ympärillä on erittäin paljon varauksia.

3. Topi Niemelä

Liigan puolustajien pistepörssiä johtava Topi Niemelä on kiekollisena puolustajana erittäin vahva – näissä kisoissa hän voi olla jopa dominoiva. Niemelän kohdalla kysymykset liittyvät kuitenkin hänen kokonaisvaltaiseen pelaamiseensa, jotta hän voi nousta seuraavaksi suomalaiseksi huippupuolustajaksi NHL:ään.

Hänellä on modernin, kiekollisen puolustajatyypin kaikki työkalut olemassa, mutta ylihyökkäämisenkin riski on Niemelän pelissä olemassa. Nouseeko hän urallaan Miro Heiskasen tavoin erinomaiseksi puolustajaksi pelin joka osa-alueella – vai profiloituuko hän välihyökkääjäksi?

Lähtökohtaisesti Niemelä on Suomen ylivoiman kapellimestari ja hyökkäyspelin moottori. Mutta pystyykö hän nousemaan kokonaisvaltaisella pelillä koko turnauksen pakkieliittiin?

4. Pennasen pelikirja

Antti Pennanen jakoi ajatuksiaan ElmoTV:n verkkosivuilla Nuorten Leijonien MM-pelikirjan keskeisistä asioista – ja alleviivasi menestyksekkään maajoukkuekiekon peruskiviin lukeutuvaa vahvaa rytmittämistä ja tilanteiden tunnistamista. Erityisesti joukkueessa on painottunut laitojen lähellä pelaaminen, maalinedusta- ja kamppailupelaaminen, aloitukset ja kiekonhallinta. Laitojen lähellä pyrkimys on olla irtokiekoissa ja sattumakiekoista tarjoutuvissa riistotilanteissa vahva myös pelaajien sijoittumisen kautta. Muutamia mainitakseen.

Kuten Pennanen itse sanoi, jotta Suomen tavoite olla maailman paras täyttyy, joukkueen on pelattava myös taktisesti parhaiten. Siihen ei ole mitään lisättävää.

5. Erikoistilanteet ja maalivahtipeli

Kovimpien maiden välillä ratkaisut muodostuvat usein pienten marginaalien kautta – ja voiton ja tappion ero tehdään usein erikoistilanteissa. Suomi antoi kenraaliharjoituksessaan Yhdysvaltoja vastaan tällä osa-alueella vahvat näytöt iskemällä kolme ylivoimamaalia ja pitämällä alivoimalla maalinsa puhtaana – vaikka joukkue joutui tappamaan Ruben Rafkinin ottaman vitosen polvitaklauksesta.

Harjoitusottelussa Yhdysvaltoja vastaan Leevi Meriläinen torjui Suomen maalilla kaksi ensimmäistä erää ja Joel Blomqvist hyppäsi kehiin kolmannessa erässä, mutta joutui päästämään USA:n ensimmäisen laukauksen selkänsä taakse. Ei tarvita salapoliisia ymmärtääkseen, että hyvä maalivahtipeli ja asemien selkeytyminen palvelee turnausprosessia.