Miesten TalviSuperpesis alkaa kaartua alkusarjan osalta kohti loppuaan. Pekka, voidaanko TalviSuperin perusteella tehdä johtopäätöksiä seitsemän kärkiseuran tilanteesta?

Voidaan – mutta vain siltä osalta, miten valmiilta niiden prosessit näyttävät tässä vaiheessa vuotta. Lisäksi nähtävissä on mielenkiintoista elämistä pelipaikkojen ja pelaajien osalta. Varsinkin lukkaripuolella on koko Superin tasolla nousemassa pari mielenkiintoista nimeä, jotka voivat jo tällä kaudella saada roolia seuroissaan.

Isossa kuvassa tilanne on kuitenkin selkeä. Sotkamo on kärkiseuroista tällä hetkellä selvästi pisimmällä omassa valmistautumisessaan kauteen ja Jymyn paketti näyttää muutenkin selkeältä. Aleksanteri Huotari ja Jere Heikkinen ovat nousemassa avausyhdeksikköön ja tuovat sisällä lisää kriittistä leveyttä Jymyn kotiutusosastolle.

Jos nyt kesää pitäisi rankata, Sotkamo on ykkössuosikki runkosarjan voittajaksi, mutta sen jälkeen tilanne on äärimmäisen tasainen ja näiden kuuden muun seuran sijoitus voi olla runkosarjassa mikä tahansa?

Myös Vimpelin?

Totta kai Vimpelillä on yhdessä Sotkamon kanssa sarjan kenties kovin materiaali, mutta Vimpelillä ja uudella pelinjohtajalla Petri Pulliaisella on vielä paljon työtä tehtävänään.

Vaikka Vimpeliltä onkin puuttunut TalviSuperin peleistä johtavia pelaajia, tappiot Manselle ja Hyvinkäälle ja 1-0-voitot viikonloppuna Haminasta ja Seinäjoesta kertovat, että kaikki ei ole vielä jengoillaan. Toki Vimpeli pelasi ennen kautta 2022 myös surkean talvikauden, mutta oli sitten pitelemätön kesällä ja voitti Suomen mestaruuden.

Vimpelin esityksistä on heijastunut se, ettei joukkue ole ollut kovin hyvin valmistunut vastustajan lukkareiden nopearytmiseen peliin ja vastustajien ulkopeliin. Tätä selittää varmasti osaltaan se, että Pulliainen ei asu talvella Vimpelissä eikä ole valmentamassa ja valmistamassa joukkuetta jokaisissa harjoituksissa.

TalviSuper on osoittanut, että Vimpelin peli on tällä hetkellä keskeneräistä. Kun Vimpeli saa kaikki ukkonsa terveenä kehiin, tilanne toki korjaantuu, mutta myös Pulliaisella riittää urakkaa saada joukkueesta kunnon ote.

Muista kärkiseuroista suurin mielenkiinto kohdistuu Kouvolaan.

TalviSuperin perusteella Kouvola on vahvistunut viime kaudesta ja jos kesä menee nappiin, se voi olla kuinka korkealla tahansa.

Uusi pelinjohtaja Petri Tuuva on tuonut mukanaan uusia kierroksia joukkueen tekemiseen. Tuuva näyttäisi myös nostavan takaisin avaukseen koppari Valtteri Hämäläisen, joka putosi viime kaudella avausyhdeksiköstä ja kävi jopa lainalla Imatralla.

Jos Hämäläinen pitää paikkansa avauksessa myös kesällä, se tarkoittaa silloin sitä, että Kouvolalla olisi mielenkiintoinen jokerikolmikko – Patrik Wahlsten, Juha Korhonen ja Teemu Nikkanen.

Heitä kaikkia pidetään lyöjäjokerina, mutta Korhonen ja Nikkanen ovat myös erinomaisia kakkosvaihdon purkajia. Tässä mielessä ajatus heidän pelaamistaan jokereina ei ole mahdoton. Kysymys on vain siitä, näkeekö Tuuva, että joukkueessa on nopeutta riittävästi tällaisella miehityksellä vai tarvittaisiinko jokeriosastolle myös huippujalat.

Kouvolan suurin kysymysmerkki on lukkaritilanne. Elias Pitkäsen heittokäsi leikattiin viime kesänä ja siitä toipuminen on aina oma haasteensa. Aleksi Vainio pelasi viime kaudella Pitkäsen paikalla ja viikonloppuna Kouvola esitteli toisen nuoren lukkarin, 17-vuotiaan Aaron Honkasen. Honkanen on vikkeläliikkeinen ja ilkeää matalaa syöttävä nykypolven lukkari, minkä lisäksi hän on lupaava kotiuttaja. Tässä mielessä Kouvolalla on vaihtoehtoja lukkariksi, jos Pitkäsen käsi ei ole täydessä kunnossa.

Kärkiseuroista Manse, Kempele ja Hyvinkää etenevät kohtalaisen selkeitä raiteita kesää kohti, olkoonkin, että Hyvinkään esitys Alajärveä vastaan lauantaina oli varsin mitäänsanomaton, olivatpa syyt mitkä tahansa.

Joensuu on siinä mielessä arvoituksellisempi, että joukkueen taidollinen potentiaali riittäisi vaikka loppuottelupaikkaan. Avainkysymys on se, miten hyvin valmennusjohto pystyy kaivamaan tuon potentiaalin esille.

Joensuu ja Sotkamo ovat vahvasti kiinni TalviSuperin lopputurnauspaikassa, joka pelataan huhtikuun alussa Joensuussa. Turnauksesta tulee kovatasoinen, sillä etelän lohkosta lopputurnaukseen tulee kaksi seuraa kolmikosta Manse, Kouvola ja Hyvinkää. Joensuun kannalta lopputurnaus on hyvä mittari, sillä sen oma kausi alkaa Fuengirolassa Vimpeliä vastaan muutama viikkoa myöhemmin ja varsinainen kausi kuukauden päästä TalviSuperin lopputurnauksesta.

Entä kuuden seuran alempi ryhmä?

Siellä tilanne on vieläkin tasaisempi, jos mahdollista. Pattijoki ja Kitee ovat olleet monissa spekulaatioissa alemman sarjan suosikit, mutta erot ovat niin pienet, että taistelusta suoraa putoamista vastaan tulee tasainen ja raaka eikä yksikään seura voi olla varma sarjapaikastaan.

Imatran tilanne on aavistuksen muita haastavampi, mutta silläkin on kaikki mahdollisuudet taistella säälipleijaripaikoista.

TalviSuperin perusteella ehkä tärkein havainto on Seinäjoki, joka on ainakin näissä hallipeleissä ollut odotettua parempi.

Mikko Vainionpäätä pidetään vanhanliiton pelinjohtajana, mutta hän ei pelaa pelinjohtajana mitään prosenttipesäpalloa, vaan hyökkää surutta. Se sopii hyvin altavastaajajoukkueelle ja voi aiheuttaa jopa kärkiseuroille ikäviä yllätyksiä kesällä. Nytkin Seinäjoki nappasi viikonloppuna Kouvolalta jakson ja pelasi Vimpelin kanssa yhden jakson tasan.

Yksi iso kysymys Seinäjoen kannalta on, saako se pitää Sotkamon lainamiehet, Veeti Kokon ja Samuel Huotarin. Etukenttä huutaisi Kokkoa ja Huotari olisi ulkopelinsä puolesta valmis pelaamaan jo Sotkamonkin polttolinjassa. Myös sisällä heillä molemmilla olisi käyttöä, vaikka ulkopelirooli olisikin tärkeämpi.

Seinäjoen haasteena on takakenttä. Muuten sen materiaali näyttää jopa yllättävänkin hyvältä, jos Kokko ja Huotari saavat pelata kesän JymyJusseissa.

Hamina saa myös yllätysvalmiin nipun kesäksi. Silläkin haasteena on takakenttä. Muilta osin ulkopeli on hyvä tasolla ja sisäpelissä Haminalla on hyvinkin kilpailukykyine ykköskärki.

Myös Hamina on esitellyt TalviSuperissa mielenkiintoisen nuoren lukkarin, 18-vuotiaan Mico Huttusen. Nuori mies ei hätkähtänyt sunnuntaina yhtään Hyvinkään nimikuulua miehistöä, vaan pyöritti Haminan peliä kuin vanha tekijä. Elias Lahdella olisi toki enemmän käyttöä sisäpelissä kuin Huttusella, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten Hamina jakaa lukkarivastuunsa kesällä.

Yksi mielenkiintoinen havainto alempien seurojen keskuudessa on kotiuttajatilanne. Oikeastaan kaikilla joukkueille on jokerit ja numerolla lyövät kotiuttajat mukaan laskien 3-4 kotiuttajaa, mutta Kiteellä on vain yksi huippuvarma kotiuttaja, Jiri Pippola. Toki Kiteen materiaali tasoittaa muuten punnuksia, mutta Sami Partasella riittää miettimistä siinä, kuka lyö kesällä miehet kotiin.