Pekka Virta on SaiPan uusi päävalmentaja. Tuoreen mestarivalmentajansiirtymistä SaiPaan, ei voi enää pitää suurena yllätyksenä. Niin pitkään asia oli uutisoinnin vuoksi ollut tiedossa.

Yllätys se silti on. Monella lienee tällä hetkellä kaksi kysymystä mielen päällä: Miten ihmeessä SaiPa sai kalasteltua Virran Lappeenrantaan? Ja miksi tuore kultasormi valitsi SaiPan?

Pekka Virrasta pitää kuitenkin ymmärtää yksi asia ylitse muiden.

Virta nauttii pitkistä projekteista ja kaikkea, mitä se pitää sisällään. Niin Virta sanoi myös SaiPan julkistustilaisuudessa.

Virtaa on kuitenkin helppoa uskoa. KalPassa ja Lukossa Virta on tehnyt niitä menestyksellä – ja kokenut valmentaja on päässyt kokemaan, mitä se parhaimmillaan pitää sisällään. Miten kaupunki syttyy taakse, miten pelaajat kehittyvät, miten peli ja tulokset kehittyvät – ja prosessilla on ylöspäin matkaava suunta.

Tällaisissa projekteissa ja prosesseissa Virta on juuri kukoistanut urallaan. Ja siksi SaiPassa on tietynlaista logiikkaa, kun kuvaa tarkemmin katsoo.

Mutta kyllä Virta haluaa myös voittaa pelejä. Vaikka menestys tulee viemään myös aikaa ja vaivaa, se on myös mittari kehittymiselle.

Hän sanoi Elmon haastattelussa tämän vuoden tammikuussa paljon puhuvat sanat.

”Häviävässä organisaatiossa ei kehity kuin vitutus.”

Yli 800 ottelun mies

Virran sopimus ulottuu vuoteen 2024.

Hän sai kuluvan kauden Liigan runkosarjassa täyteen 800 valmennettua liigaottelua vasta kolmantena valmentajana Liigan historiassa. Eniten pelejä vyöllä on Hannu Aravirralla, 887 ottelua.

Se tarkoittaa sitä, että Virta tulee SaiPassa todennäköisesti nousemaan Liigan kaikkien aikojen eniten pelejä valmentaneeksi koutsiksi. Se on hurja saavutus siinä esteradassa, jossa moni valmentaja katoaa kartalta yhtä äkillisesti kuin he ovat liigavalmentajiksi nousseet.

Virran kaltaista uraa ei tapahdu, mikäli valmentaja ei osaa myös suunnitella omaa uraansa.

Se edellyttää pitkiä projekteja. Ja tietenkin myös sitä, että menestynyt valmentaja valmentaa pitkään kotimaassa. Ehkä Virta on realisti ja ei ole halunnut lähteä kokeilemaan siipiään ulkomailla, vaan ymmärtää myös sen, että kotimaan kamaralla on helpompi saada haluamiaan asioita vietyä läpi.

En tiedä, mitkä muut seurat olivat Virrasta kiinnostuneita, mutta tietyllä lailla Virtaa voi myös ymmärtää.

Esimerkiksi Antti Törmäsen menestys oli HIFK:ssa kohtuullista, mutta hänkin sai lähteä. Virralla on sen verran kokemusta, että hän tietää, että mikäli mestaruus on ainoa mikä organisaatiossa kelpaa, mahdollisuudet onnistua ovat lopulta olemattomat.

SaiPassa onnistumisen tunteita voi luoda myös välitavoitteiden kautta. Tärkeintä on nouseva trendi.

SaiPan huuto

Jussi Markkanen paljasti Virran julkistustilaisuudessa, että Virta oli SaiPan ykköskandidaatti. Tässä kohtaa on myös varmaa, että SaiPa on muutaman vuoden tuuliajon jälkeen tilanteessa, jossa SaiPa tarvitsee enemmän Virtaa kuin Virta SaiPaa. Se tarkoittaa myös hedelmällisen mahdollisuuden onnistua.

Virta saa mahdollisuuden toteuttaa ajatuksiaan ja hänellä on myös siihen mestarivalmentajan mandaatti.

Ja kyllä Markkanen tiesi hyvin, että Virta ei lukeudu maailman helpoimpien ihmisten joukkoon, vaan kyseessä on vahvojen näkemysten valmentaja. Mutta Markkanen myös tiesi, että Pekka Virta tietää mitä menestyminen vaatii. Siksi hattua voi nostaa myös Markkaselle. Niitä urheiluseurojen päättäjiä riittää, jotka säästävät valmentamisesta ja valitsevat jonkun kivan mielistelijän tai itsestään liikoja luulevan kokemattoman julistajan. Se on ollut Liigassa valitettavan kasvava trendi, vaikka tulokset harvoin ovat olleet erityisen hyviä.

Markkanen teki virheen. Tyhmä ei ole kuitenkaan se, joka tekee virheen. Tyhmä on se, joka ei opi siitä virheestä.

Markkanen näyttää oppineen.

Vapaan maailman mies

SaiPassa Virralla on aika lailla erilainen tilanne kuin olisi vaikkapa HIFK:ssa, jos sen ottaa esimerkiksi.

HIFK tiedetään seuraksi, joka vetää valmentajaa enemmän muottiinsa kuin valmentaja voi muokata oman mielensä mukaan seuraa. Mielikuvat ovat olleet tärkeämpiä kuin urheilullinen logiikka.

Kaikki lajin parissa toimivat tietävät, että Pekka Virta ei ole mies, joka varsinaisesti loistaa tilanteessa, jossa hänelle sanellaan asioita, että täällä on sitten tehty ennen näin ja tehdään jatkossakin.

Jos Virta joutuu väittelemään saadakseen haluamansa asiansa esiin, silloin Virrasta ei parhaita puolia saada esiin. Silloin saadaan esiin niitä huonommat puolet esiin.

Ja vaikka Virralla on pitkä ja menestyksekäs ura takanaan, matkan varrelle mahtuu myös huteja.

Virta lähti kenties hieman naiivisti ajattelemaan, että hänellä olisi mahdollisuus vaikuttaa muuttamaan TPS:ää, mutta lopulta kävi niin, että Virta ei ollut valmis TPS:lle eikä TPS Virralle.

Kun Virta solmi sopimuksen Ässien kanssa, porilaiset olivat sarjataulukossa kellarikerroksessa, mutta Ässien tuhkimotarina vei lopulta aina mestaruuteen saakka. Se romahdutti mahdollisuuksia muuttaa asioita mieleisekseen, koska tuoreena mestariorganisaationa vastaanottavaisuus ja halu muuttaa ei ollut sama kuin mitä se olisi ollut ilman mestaruutta.

Ne ovat myös opettaneet. Jos ei saa tehdä niitä asioita joita haluaa, mutta joutuu kantamaan niistä työpaikallaan vastuun – kuten päävalmentajien osa usein on – miksi maksaa vaiva? Miksi hukata energiaa veivaamaan urheiluasioita sellaisten ihmisten kanssa, joilla ei ole asiaan paras osaaminen, mutta jotka luulevat että heillä on?

Siksi Virta saattoi nähdä SaiPassa mahdollisuuden. Otollisen maaperän.

Ajan yhtälö

Miten nopeasti sitten SaiPa Virran johdolla tulee menestymään?

Pikavoittoja ei ole varmasti luvassa, sillä Lukossakin – suuremmilla resursseilla – nousu vei aikaa.

Vaikka Lukko saattoi olla kypsä jo mestariksi koronan peruuttamana pudotuspelikeväänä 2020, suuri unelma toteutui vasta neljännellä kaudella. Ensimmäisinä vuosina jouduttiin tekemään monia kipeitä päätöksiä, mutta lopulta ne tehtiin.

Projektin kestäminen ei aina ole mikään alibi, sillä on ymmärrettävä, että valmentaja saattaa myös periä jotain mitä valmentaja ei haluaisi.

Matkan varrella arki myös opettaa huomaamaan niitä asioita, jotka saattoivat toimia paperilla, mutta eivät käytännössä. Siksi valmentajalle pitää antaa myös aikaa.

Sitä Pekka Virta tulee SaiPassa saamaan.

Oleellista on kuitenkin se, että SaiPa on palaamassa sekavan korpivaelluksen jälkeen organisaatioksi, jolla on paljon positiivista horisontissa.

Jos Virta vielä SaiPassakin onnistuu, kenties se osoittaa myös muille organisaatioille, että valmentaminen ei ole välttämättä se osa-alue josta kannattaa ensimmäisenä säästää.

Lue myös: Pekka Virta on aikaansa edellä oleva väärin ymmärretty jääkiekkonero