Huuhkajat aloittaa historiallisen EM-urakkansa kohtaamalla Kööpenhaminassa Tanskan tänä hienona lauantaina. Suomessa jännitetään maan historian ensimmäistä EM-kisaottelua.

Markku Kanervan joukkue lähtee haastajana kovaan lohkoon. Jokainen piste merkitsee. Jokainen minuutti merkitsee. Suomi on lohkossa todella suuri altavastaaja, mutta kaiken osuessa nappiin Huuhkajat voi taistella jatkopaikasta.

Vaikka Belgiaa pidetään lohkon suurimpana ennakkosuosikkina, Tanska ei tule kaukana perässä. Joukkueessa on Serie A:n ja Valioliigan huippuosaamista, todella vahva peli-identiteetti ja joukkueen suurin tähti Christian Eriksen on fyysisesti ja mentaalisesti kovassa iskussa. Siksi Tanska tarjoaa ensimmäisessä ottelussa aivan jättimäisen haasteen.

Suomen urakkaa ei helpota se, että ottelu pelataan Tanskassa Parkenilla. Vaikka suomifaneja tulee olemaan paikan päällä, on kotietu silti merkittävä. Suomen mahdollisuudet todella vaikeassa avausottelussa perustuvat siihen, että se onnistuu puolustuspelissään. Silti kahden muun asian merkitystä ei sovi aliarvioida – oman pallollisen pelaamisen ja tuurin.

Näin Tanskaa haavoitetaan

Tanska on vahva joukkue pelaamaan oman pallonhallintansa kautta. Viimeisessä harjoitusottelussaan se piti palloa Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan 70 prosenttia peliajasta. Jos Suomen syöttöketjut ovat liian lyhyitä ja paine kasvaa Parkenin hornankattilassa Suomen ajautuessa pelkkään puolustustaisteluun, tulee illasta pitkä – liian pitkä.

Siksi Suomen on saatava pallollinen pelaaminen onnistumaan. Toinen syy hyökkäyksellinen – Suomen on luotava maaliodotetta vastaiskujen ohella pitkien hyökkäysten tai niistä johtuvien tapahtumaketjujen kautta. Suomi luo selkeistä suorista vastaiskuista noin 0,2 maalia ottelua kohden maaliodotetta, mikä ei vielä riitä ottelun voittamiseen.

Viroa vastaan Suomen pallollinen pelaaminen oli lähes surkeaa, mutta nyt asetelma on erilainen. Viro puolusti Suomea käytännössä koko ottelun ajan niin kutsutussa blokissa, eli pallon paineistaminen oli vähäistä. Viro pyrki vain blokkaamaan Suomen peliä edistäviä syöttöjä. Tanska tulee antamaan Suomen pallolliselle pelaajalle painetta.

Tästä tulee juontumaan kaksi asiaa. Ensimmäinen asia on se realiteetti, että Tanskan pelaajien selkäpuolilla on tilaa. Tanskan puolustuslinjankin selustassa on tilaa, koska palloa paineistaakseen Tanskan on pumpattava linjojaan ylöspäin. Toinen asia on se, että jotta näihin herkullisiin tiloihin päästäisiin, pitää Suomen pallottomien pelaajien tukiliikkumisen olla laadukasta ja terävää.

Tanska saattaa paineistaa Suomea raa’asti neljällä eri muodolla, eli 4-2-1-3-, 4-1-2-3-, 4-4-2-, tai 3-5-2-muodolla. Joukkue on käyttänyt näitä kaikkia prässimuotoja päävalmentajansa Kasper Hjulmandin johdolla.

On joka tapauksessa todennäköisesti niin, että Tanska pelaa neljän miehen puolustuslinjalla.

Jos Tanska iskee Suomen toppareihin kovaa kiinni 4-2-1-3-muodossa, niin kentällä on käytännössä pelaaja vastaan pelaaja-asetelma. Silloin Suomen tulee lukea yhtä asiaa – mitä Tanskan laitalinkit tai laitahyökkääjät tekevät. Jos ne tekevät kuten oletettua, eli paineistavat Suomen toppareita, niin Tanskan laitapuolustajien on pompittava Suomen wing-backeihin. Tämä tulee jättämään tilaa laitatopparin syötölle suoraan Tanskan laitapuolustajan selustaan. Tähän tilaan Teemu Pukin on liikuttava.

Ensimmäisessä kuvassa on esitetty tällainen skenaario.

Asetelma muuttuu, jos Tanska pelaa passiivisemmin, eli pitää keskikentän pohjansa suojaamassa omia toppareita. He voivat varoa Pukkia sen verran, että tähän ratkaisuun päädytään. Tällöin Suomi voi yrittää löytää vapaata pelaajaa sen 3-1-4-2-muodon alatimantistaan. Näin Suomi pystyisi pidentämään pallorallejaan ja saamaan happea puolustustaisteluita varten.

Asetelma muuttuisi jälleen, jos Tanska kaivaisi taskustaan 3-5-2-muodon, jota se on käyttänyt myös. Silloin Suomella on todennäköisesti kaikista selkeimmin vapaa pelaaja alhaalla Tanskan kahta kärkeä vastaan ja Suomi pääsee etenemään vapaan topparin kautta helpoiten. Tässä tapauksessa ongelmat tulevat ylempänä, sillä Suomen kaksi hyökkääjää ovat kolmen topparin puristuksessa. Tämä skenaario antaisi Suomelle mahdollisuuden pidempiin palloralleihin vapaan topparin kautta, mutta tekisi murtautumisen vaikeaksi.

Jos Markku Kanerva kaivaisi nyt kanin hatustaan ja lähtisi otteluun 4-4-2-muodolla, muuttuisi asetelma jälleen kerran. Tämä saattaisi olla kuitenkin puolustuksellisesti riskiveto, sillä tässä ottelussa tarvitaan kolmea topparia suojelemaan oman rangaistusalueen vaara-alueita Tanskan pallollisen myllyn alla. Wing-backit aiheuttavat Tanskalle myös pienen vastuualueongelman Suomen pallollista pelaamista vastaan, kuten kuvissa nähdään, joten tämä voisi olla Suomea hyödyttävä asia.

Tanskan muutkin prässimuodot voivat olla mahdollisia, mutta lainalaisuus on sama. Suomen on luettava sitä, onko sillä vapaa pelaaja jossain päin kenttää vai kannattaako edetä suorilla palloilla Tanskan pomppivien laitapuolustajien selustaan. Jälkimmäisen skenaarion mahdollisuus on Pukin nopeus Tanskan toppareita vastaan, kun taas uhka on se, että syöttöketjut jäävät liian lyhyiksi ja Tanska syöttelee Suomen tainnuksiin.

Suomen valmennusjohto lukenee Tanskan prässimuotoa heti aloituspotkusta lähtien. Otteluvalmentamisella on lauantaina massiivinen merkitys.

Suomen puolustustaistelu

Suomella tulee olemaan ongelmia puolustaa Tanskan todella nopearytmistä ja kovatempoista hyökkäyspeliä. Tanska pelaa offensiivista ja aggressiivista jalkapalloa, jossa se tuo vastustajan puolustuslinjan eteen paljon pelaajia. Suomen on onnistuttava blokkipuolustuksessaan todella hyvin, jos se aikoo pitää Tanskan nollilla.

Suomen yksi isoimmista ongelmista on 30-vuotias Barcelonan Martin Braithwaite. EM-kenraalissa Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan hän pelasi vasempana laitahyökkääjänä. Hän pysyi paljolti leveydessä ja hyökkäsi sieltä kohti vastustajan rangaistusaluetta. Siksi Kanervan on harkittava tarkasti, kuka pelaa Suomen oikeana wing-backina.

Toinen iso ongelma on Christian Eriksen. Hän pelaa Tanskan toisena kymppinä, jos Tanska hyökkää edellisten otteluiden tapaan 4-3-3-muodossa. Jos Tanska haluaa pitää puolustavaa kenttätasapainoa kahden alemman keskikentän turvin ja hyökätä enemmänkin muodossa 4-2-3-1, niin Eriksen on silloin kärjen takana yksinäisenä kymppinä. Jos Tanska hyökkäisi 3-5-2-muodossa, niin Eriksen pelaisi niin ikään yksinäisenä kymppinä kärkiparin takana. Jos Eriksen saa liian usein vapaan jalan tilanteita, eli kukaan ei ole peittämässä häntä, juoksevat Tanskan laiturit kaksi linjaa ylittävistä suorista murtopalloista läpi.

Yksi asia on ihan varma: Tanska on scoutannut Suomen pelaavan 5-3-2-blokissa. Heidän hyökkäyspelisuunnitelmansa tulee nojaamaan siihen, miten se pystyisi murtautumaan Suomen wing-backien selustaan. Siksi Suomen puolustustaistelun kannalta on aivan elimellisen tärkeää, miten Suomi tukee wing-backejaan laitapuolustamisessa.

Suomen laitatopparit eivät saa maata passiivisina linjassa, vaan heidän on pystyttävä puolustamaan tiloja edessään, eli Tanskan taskutiloja. Jos Tanskan ylempi keskikenttä nostaa taskuun, on laitatopparin osattava pompata tähän ja kontrolloida tätä pelaajaa. Jos Tanskan ylempi keskikenttä ei nosta taskuun, on Suomen keskikenttälinjan liikuttava aktiivisesti tuelle, ettei Tanska saa laitakaistoilla tai sisäkaistoilla herkutella ylivoimilla.

Suomi on nyt tottunut pelaamaan 5-3-2-muodolla ja sitä muotoa käytettäessä Suomi pystyy tukkimaan oman boksin hätätilanteissa parhaiten.

Pallon paineistamisen ja laitapuolustamisen kannalta voisi kuitenkin olla niin, että 4-4-2-puolustusmuoto olisi kaikista loogisin. Laidoilla olisi selkeät parit Tanskan pareja vastaan ja Suomen keskikenttäpelaajat voisivat ottaa Tanskan kympit pihteihinsä. Silloin kärkiparin pitäisi hoitaa alivoimapuolustaminen Tanskan alakolmikkoa vastaan, mutta se on pienempi paha, kuin antaa Eriksenin ja Braithwaiten rellestää laitakaistoilla.

Edellä on käsitelty ainoastaan Suomen blokkipuolustamista, mutta se on korkeasta prässistä mainittava, että niitä hetkiäkin Suomen on löydettävä. Esimerkiksi Tanskan maalipotkujen aikana on mielenkiintoista seurata, miten Suomi prässää ylhäältä – jos se ylipäänsä yrittää prässihetkiä etsiä pelkkään blokkipuolustamiseen vajoamisen sijasta.

Seuraa häntä: Teemu Pukki

Koko Suomi odottaa Teemu Pukilta urotekoja ylöspäin, mutta Pukin merkitystä Suomen joukkueelle voidaan arvioida myös toisenlaisesta perspektiivistä. Se on puolustuspelaamisen perspektiivi.

Pukki tekee äärimmäisen paljon töitä joukkueen eteen puolustuspelivaiheessa. Hänellä on nopeat jalat, jotka ovat arvokkaat, kun Suomi etsii prässihetkiä vastustajan kenttäpuoliskolla. Mikä tärkeintä, hän osaa puolustaa parina vastustajan alueellista ylivoimaa vastaan.

Tämä on tärkeä taito, sillä jos Suomi haluaa varmistavia pelaajia omaan alimpaan linjaan, niin hyökkääjien on osattava alivoimapuolustaminen. Tanska-ottelussa tämä saattaa tarkoittaa sitä, Pukki ja hänen kärkiparinsa puolustavat esimerkiksi kahta topparia ja yhtä alempaa keskikenttäpelaajaa. Tämän lisäksi Pukki osaa tehdä syöttövarjoja paineistaessaan vastustajan toppareita, mikä antaa alempana pelaaville keskikenttäpelaajille helpotusta.

Suomi tarvitsee täysikuntoista Pukkia, sillä rajun puolustustyön ohella hänen on juostava jälleen kerran vastustajan toppareilta kerran tai kaksi läpi.

Tulosveikkaus: Tanska–Suomi 1–0

 

Videot

Onko EM-kisat jalkapallon euroviisut?

Näin Suomi puolustaa

Näin Suomi hyökkää

Näin Suomen pallonhallinta toimii