Englanti ja Tšekki ottavat mittaa tiistai-illan trillerissä. D-lohkossa kaikki on vielä auki, sillä kahdella joukkueella on neljä pistettä ja kahdella joukkueella on yksi piste.

Vaikka Englanti on saanut kohtalaisia tuloksia ja kerännyt neljä pistettä, ei sen pelillinen taso ole missään nimessä vakuuttanut. Skotlanti puolusti Englannin nollille uhrautuvalla puolustuspelillään. Päävalmentaja Gareth Southgaten ympärillä on alkanut kritiikin määrä kasvaa. Englannin paineet nousevat heikkojen peliesitysten myötä.

Tšekki on pelannut päinvastoin positiivissävytteiset kisat tähän mennessä. Tehtyjä maaleja on kolme ja päästettyjä vain yksi. Skotlanti voitettiin, mutta Kroatiaa vastaan joukkue päätyi tasapeliin. Jaroslav Silhavy on luonut simppelin pelimallin, jossa ei kuvia kumarrella. Kärkipelaaja Patrick Schick on osunut kolme kertaa.

Englannin pelilliset ongelmat

Englannin pelaajamateriaali on loistava. Sillä on ollut varaa penkittää pelaajia, jotka menisivät melkein missä tahansa muussa maajoukkueessa suoraan avauskokoonpanoon. Esimerkiksi Jack Grealish ja Marcus Rashford ovat aloittaneet penkiltä. Jadon Sancho ei ole vielä päässyt näyttämään taitojaan Englannin joukkueessa.

Siksi on outoa ajatella, että Englanti on tehnyt yhden hikisen maalin kisojen aikana. Harry Kane on ollut varjojen mailla, mikä on oire kollektiivisista ongelmista. Skotlantia joukkue ei pystynyt murtamaan oikeastaan kertaakaan kunnolla. Jos Englanti aikoo menestyä näissä kisoissa, on sen saatava hyökkäyspeli toimimaan ja kirkkaimmat tähtensä samalla sivulle.

Englannin pelissä on kaksi isoa ongelmaa. Ensimmäinen on se, että joukkueella ei oikeastaan ole tunnistettavaa rytmiä. Tällöin pelattavaksi liikkumisia ja murtautumisia on todella vaikeaa ajoittaa kohdilleen. Raheem Sterling saattaa kuljettaa palloa hitaasti poikittain kentällä, vaikka pitäisi syötellä kahdella kosketuksella. Topparit saattavat pelata kahdella kosketuksella, kun pitäisi ottaa enemmän kosketuksia. Ja niin edespäin.

Toinen asia ovat pelaajien väliset pitkät etäisyydet. Englannin hyökkäyspelissä saattaa nimittäin tulla esimerkiksi tilanteita, joissa vasen toppari Tyrone Mings etsii sivurajan puolelta tukea, mutta Luke Shaw on karannut 30 metrin päähän. Näin pallon looginen liikuttaminen mieheltä toiselle kärsii.

Ne pelot, joissa Southgaten kykyä organisoida tehokasta hyökkäyspelaamista pelättiin, näyttäisivät toteutuvan.

Englannilla on silti mahdollisuus

Turnauslogiikan ymmärtäminen on kuitenkin tärkeä pointti. Englannilla on jatkoa ajatellen hyvät asetelmat. Sillä on neljä pistettä plakkarissa. Yksilöt voivat ratkaista joukkueelle pelejä. Harry Kane ei esimerkiksi tarvitse monia maalipaikkoja tehdäkseen voittomaaleja.

Kaiken lisäksi tällaisissa turnauksissa 1-0- tai jopa 0-0-tulokset saattavat riittää.

Ehkä sen takia Southgate on hirttäytynyt kahden alemman keskikenttäpelaajan systeemiin. Hän on saanut kritiikkiä siitä, että on peluuttanut Kalvin Phillipsiä ja Declan Ricea keskikentän pohjalla. Ricen kyky edistää peliä omalla rajoittuneella syöttövalikoimallaan on vähintäänkin vajavainen.

Mutta se, mitä tuo kaksikko Englannille mahdollistaa, on hyvä puolustuslinjan suoja ja puolustuksellinen tasapaino.  Phillips jaksaa ”marcelobielsamaisesti” prässätä vastustajaa täydet 94 minuuttia.

Southgate on valinnut alkuturnauksessa strategiakseen kyynisen lähestymisen voittamiseen. Tällä ei kerätä faneilta ihailua, kun Englannissa odotetaan valloittavaa hyökkäyspeliä sen loistavalla hyökkäyspään materiaalilla. Southgate näyttäisi priorisoivan maalinestojalkapalloa – tunnistaen omat rajallisuudet räiskyvän hyökkäyspelin valmentajana.

On varmaa, että Englannin liitossa on tutkittu arvokisamenestyjiä. Ranskan viimeaikainen menestyminen on laitettu merkille ja sitä on tutkittu. Englannissa on paljon samoja elementtejä, kuin maailmanmestareissa.

Nyt kysymys on siitä, miten Southgate reagoi kritiikkiin. Pitääkö hän päänsä, vai lähteekö hän muovaamaan ryhmitystä ja miehistöä offensiivisemmaksi. Se on Tšekki-ottelun mielenkiintoisin viesti.

Tulosveikkaus: Tšekki – Englanti 0-0