Elias Kuosmasella on sauma sensaatioon, vaikka vastaan tulee kivikova silmäripsimies
Elias Kuosmanen lähtee tavoittelemaan sensaatiota. Kristiina Mäkelä naisten 3-loikan finaalissa. Ja historian ensimmäinen olympiakäry.
Sunnuntai 1.8.
Elias Kuosmanen avaa olympiaurakkansa 130 kilon sarjassa sunnuntaiaamuna Suomen aikaa pelottavaa vastustajaa vastaan. Georgialainen Iakob Kajaia on Kuosmasen puoleisen kaavion kovin painija ja nelinkertainen arvokisamitalisti. Kajaia on vuoden 2019 MM-kisojen pronssimies ja EM-kisoista hänellä on tilillä kolme mitalia, joista viimeisin on Varsovan EM-molskilta keväällä väännetty hopea.
Vaikka Kajaia on Kuosmasta vastaan suosikki, suomalaisella on silti ottelussa saumansa. Georgialainen ei ole fyysisesti mitenkään huippukestävä. Esimerkiksi kevään EM-finaalissa Turkin Rıza Kayaalpia vastaan Kajaia väsyi ottelun lopussa pahasti.
Olympialaisten parhaat kertoimet Expektiltä!
Kuosmasen on siksi painittava georgialaista vastaan viisaasti. Hänen pitäisi säästää ottelun alussa voimiaan, passailla ja uskaltaa ottaa ensimmäinen varoitus. Hyökkäyksen paikka tulisi toisella jaksolla. Jos georgialaisen ainoa piste olisi Kuosmasen varoitus, Kuosmaselle riittäisi se, että hän saisi aktiivisuutensa kautta puristettua varoituksen myös Kajaialle. Jos ottelu päättyisi tasan 1–1, myöhemmin saatu piste ratkaisi ottelun Kuosmaselle.
Laskelma on toki teoreettinen ja edellyttää, että Kuosmanen kestäisi Kajaian vyörytyksen ja kaikki muutkin hyökkäykset.
Kuosmasen paras sauma ottaa suorituspisteitä georgialaisesta on käsivarsiheitto. Myös Kayaalp löi EM-finaalissa ratkaisun Kajaian käsivarresta. Paras paikka lyödä käsivarteen avautuu todennäköisesti silloin, kun Kajaia yrittää työntää Kuosmasta ulos matolta. Kajaiaa pidetään ammattipiireissä silmäripsipainijana juuri noiden ulostyöntämisyritystensä takia, joilla hän yrittää hurmata tuomareita.
Jos Kuosmanen voittaa avausottelunsa, haaste helpottuisi naksauksen, sillä Venäjän putkessa seuraavana oleva Sergei Semenov ei välttämättä ole aivan Kajaian tasoinen painija. Kajaia ja Semenov ovat joka tapauksessa Kuosmasen puolen kaavion ennakolta kaksi kovinta painijaa.
Kuosmanen tavoitteli alun perin paikkaa 97 kilon sarjassa, mutta paikan vei Arvi Savolainen. Näin Kuosmanen joutui hyppäämään sarjaa ylemmäksi, jossa hän paini Sofian karsinnassa toukokuussa Suomelle maapaikan ja sitä kautta itselleen kisalipun Tokioon.
Kuosmanen on toki edelleen fyysisesti kevyehkö painija 130 kilon sarjaan, vaikka hän on nostanutkin painoaan 5–6 kiloa ja painaa nyt 112–113 kiloa. Kuosmanen häviää fysiikassa sarjan vahvimmille painijoille, mutta vastaavasti hänen fyysinen kestävyytensä on sarjan mittakaavassa kovaa luokkaa.
Mitali on kaukana ja sen kovimmat esteet sen tiellä ovat juuri Kajaia ja Semenov. Mutta Kuosmasella on mahdollisuudet voittaa kumpikin. Ei suuri, mutta onpahan kuitenkin.
Teksti: Jukka Rönkä
Suomalaiset: Lennä, Kristiina, lennä!
Kristiina Mäkelä nähdään Tokion 3-loikkafinaalissa sunnuntaina.
Päivän suomalaisnimi yleisurheilussa sunnuntaina on Kristiina Mäkelä, joka selviytyi viimeisenä hyppääjänä 3-loikaan finaaliin. Moukarin karsinnassa nähdään sunnuntaina kaksi suomalaista, Silja Kosonen ja Krista Tervo. Molemmilla on finaalipaikka otteessaan. Kristian Pullin pituusfinaalia joudutaan vielä päivää pitempään, sillä finaali hypätään vasta tiistaina.
Tuula Tenkanen purjehtii laser-luokassa finaalilähdössä sunnuntaina. Hän on kokonaiskilpailussa ennen sunnuntaina seitsemäntenä. Eroa mitaliin on kahdeksan pistettä. Finaalilähdön pisteet lisätään kokonaispisteisiin kaksinkertaisina. Nacra 17-luokassa Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen ovat lauantain jälkeen sijalla 13. Sunnuntaina on vuorossa sarjan viimeinen lähtö ennen tiistaina finaalilähtöä.
Sami Välimäki on golfissa lauantain jälkeen 32. sijalla ja Kalle Samooja 49:s.
Historia: Kaksi kohtalokasta kaljaa
Ruotsin Hans-Gunnar Liljenwallilla on kyseenalainen kunnia olla ensimmäinen dopingista kiinni jäänyt urheilija olympialaisten historiassa. Liljenwall osallistui vuoden 1968 kesäkisoissa nykyaikaiseen viisiotteluun. Joukkuekisan jälkeen hänen verestään löytyi alkoholia 0,81 promillea. Ruotsin menetti käryn takia joukkuekisan olympiapronssin.
Hannas-Gunnar Liljenwallille Meksikon kisat 1968 olivat toiset olympialaiset.
Liljenwallin mukaan hän oli ottanut kaksi kaljaa ennen viisiottelun ammuntakisaa. Tapa oli yleinen tuohon aikaan viisiottelijoiden ja ampujien keskuudessa, mutta vain Liljenwall jäi siitä kiinni.
Liljenwall ei kuitenkaan ollut ensimmäinen todistetusti dopingia käyttänyt urheilija olympialaisten historiassa. Monet urheilijat ovat kertoneet avoimesti käyttäneensä erilaisia doping-aineita, lähinnä piristeitä, olympialaisten historiassa. Doping-aineet kiellettiin kuitenkin vasta vuonna 1967 ja näin Liljenwallista tuli ensimmäinen virallisesti kiellettyjä aineita käyttänyt olympiaurheilija.
Vuonna 1968 oli kielletty ainoastaan piristeet. Esimerkiksi anabolisia steroideja ei oltu vielä kielletty.
Dopingista on kärähtänyt olympialaisissa tai niiden jälkeen talvikisat mukaan lukien yli 300 urheilijaa. Suomalaisia kyseenalaisella listalla on vain yksi – Martti Vaino, joka kärysi Los Anglesin kesäkisojen 10 000 metrillä ja menetti olympiahopeansa.
Volmari Iso-Hollo voitti estekultaa Berliinissä 1936. © Museovirasto
Tilasto: Kaksoisvoiton pitkä odotus
Suomen edellinen kaksoisvoitto olympialaisissa on 85 vuoden takaa Berliinistä 1936. Mutta silloin niitä napsahtikin useampi: 10 000 metrillä Ilmari Salminen, Arvo Askola ja Volmari Iso-Hollo ottivat kolmoisvoiton. Gunnar Höckert ja Lauri Lehtinen ottivat kaksoisvoiton 5000 metrillä ja Iso-Hollo ja Kaarlo Tuominen 3000 metrin esteissä.
Suomen edellinen kaksoisvoitto olympiakisoissa on vuodelta 2002, jolloin Samppa Lajunen voitti kultaa ja Jaakko Tallus hopeaa Salt Lake Cityn talvikisoissa.
