Topi Raitanen oli esteiden alkuerässä elementissään. Hän pääsi tekemään omalla mukavuusalueellaan täydellisen kontrolloidun suorituksen. Tapa, jolla Raitanen otti finaalipaikkansa, on ollut 2000-luvun suomalaisessa yleisurheilussa harvinainen näky.

Hommassa oli suorastaan helppo ja itsestään selvä maku.

Alkueräjuoksu ikään kuin paketoi kaikkien näkyville sen, mihin tiivistyy Raitasen juoksijaprofiili. Valmentaja Janne Ukonmaanahon kanssa on tehty vuosikausia kehitystyötä erilaisten suorituskykyä jarruttavien tekijöiden poistamiseksi. Pala kerrallaan, turhia hötkyilemättä – ja koko ajan kehittyen.

Olympialaisten parhaat kertoimet Expektiltä!

Kankeasta ja liikkuvuudelta suorastaan surkeasta suunnistajasta on saatu yllättävänkin elastisesti askeltava ratajuoksija, jolta irtoaa nykyisin hyvä pitkä kiri.

Juniorivuosien suunnistustreenien kehittämään peruskestävyyteen on saatu pala kerrallaan kehitettyä koko ajan parempi vauhtikestävyys.

Lisäksi kaikessa mukana ollut ajatus kansainvälisiin treeniryhmiin kytkeytymisestä on opettanut kansainvälisen juoksuporukan tavoille ja helpottanut ratkaisevasti kilpailutilanteiden hallintaa ja mies-miestä-vastaan kilpailemisen osaamista.

Kaikki tämä näkyi puhtaana ja kiillotettuna Raitasen alkueräjuoksussa. Asiat, jotka on jo jonkin aikaa tiedetty olevan hallussa, olivat nyt suorastaan säkenöivän hyvin hallussa.

Se riitti finaalipaikkaan, mutta finaalissa pitää tuttuun osaamisvalikoimaan saada kytkettyä jotakin uutta.

Ne uudet lisäpalat ovat kesän sileiden juoksujen kokemusten perusteilla olemassa. Nyt ne pitäisi saada näkymään myös estekisassa.

Luvassa Suomen urheiluvuoden herkkupala

Topi Raitasen kesä ei ole mennyt kaikilta osin suunnitellusti. Viimeisten harjoitusviikkojen ohjelmaa piti säätää monin tavoin.

Asiasta olisi voinut aiheutua isokin ongelma, mutta onneksi Raitanen ja valmentaja Ukonmaanaho osasivat suhtautua muutostarpeisiin kylmän analyyttisesti, turhia hermoilematta. Vaikka viimeistely ei suunnitellusti mennyt, ei se katastrofia merkinnyt, kun harjoituskausi on muuten ollut varsin onnistunut.

Raitasen viime vuosien tärkein kehityspiste, vauhtikestävyys, on saatu selkeästi paremmaksi. Niin 1500 metrin kuin 3000 metrinkin sileiden ennätykset on saatu tasoille, joista on mahdollisuus tavoitella jopa Jukka Keskisalon SE-tuloksen 8.10,67 haastamista.

Tämän kauden estekisoista ei toki ole saatu lähimainkaan tämän tason tuloksia, mutta se menee sen piikkiin, että kesän koronatodellisuudessa ei ole ollut mahdollisuutta päästä juoksemaan sellaisessa kisassa, jossa huipputulokset tehdään.

Kuten ei ollut oikein viime vuonnakaan. Onneksi oli se yksi Monacon kisa, jossa syntyikin ennätysaika 8.16,57.

Nyt, olympiafinaalissa, Raitasella on lopultakin paikka juosta päämatkallakin sellainen kisa, jossa on mahdollista muuttaa viime vuosien kehitystyö tuloksiksi.

Katso tästä Expektin kertoimet Topin ja 3000 metrin esteiden muille finalisteille!

Toki estejuoksu ja sileät ovat aina hieman eri asioita, mutta Raitasen kohdalla on aiemminkin nähty, että esteiden ottaminen muuttuu sitä luontevammaksi mitä luontevammin ja irtonaisemmin juoksupuoli alkaa irrota. Siksi, kaiken kesällä nähdyn juoksuvoiman – ja alkuerässä nähdyn estejuoksemisen tasapainon ja kilpailutilanteen hallinnan kaikinpuolisen helppouden – näkemisen jälkeen voi todeta, että tämä juoksija on nyt elämänsä kunnossa.

Nyt olisi valmiudet juosta kovempaa kuin koskaan.

Kun nyt on tarjolla myös huippusuorittamisessa välttämätön kilpailutilanne, edessä on yksi suomalaisen urheiluvuoden upeimmista herkkupaloista.

Kerrankin täysillä

Topi Raitasen juoksijaprofiilia on aina leimannut korostuneesti kilpailutilanteiden kontrolli. Hän ei hölmöile eikä hötkyile.

Samalla tämän kaikessa näkyvän kontrollin taakse on kuitenkin peittynyt se, että emme ole vielä nähneet sellaista kisaa, jossa Raitanen olisi joutunut – ja päässyt – lähtemään jo alkuvaiheissaan omien riskirajojensa yläreunaa hipovaa vauhtia.

Tilanne muistuttaa hyvin paljon Tokiossa loistaneen Sara Kuiviston tilannetta. Hän päätyi vasta olympialaisten 800 metrin välierässä kisaan, jossa oikeasti joutui ulosmittaamaan todellisen osaamisensa suorastaan riskialttiin alkuvauhdin siivittämänä. Tuloksena oli häkellyttävä SE-juoksu ja lähes finaalipaikka.

Raitasella on esteiden olympiafinaalissa samantyyppinen asetelma.

On kutakuinkin varmaa, että kisaa ei juosta samalla tavalla Raitasen mukavuusalueilla kuin alkuerää. Joku lähtee taatusti pitämään kisan alkuvaiheissa vauhtia, joka vie mitalitaistelun alle 8.10:n tason.

Sellainen tahti pakottaisi Raitasenkin pois alkuerässä nähdyltä mukavuusalueelta.

Sellainen vauhti pitää sisällään riskin, mutta juuri sellaisen riskin kestämistähän Raitanen on viimeisen vuoden valmistautunut!

Kisan jokerikortti

Vaikka maailmalla ei ole tänä vuonna saatu esteissä aikaan sellaisia tilastoaikoja kuin joskus aiemmin, nyt on viivalla ukkoja, jotka pystyvät hätyyttelemään jopa 8 minuutin haamurajaa. Joskin nyt, kun jäniksiä ei ole ja kaikki juoksevat omaa kisaansa, tuskin aivan niin lujaa tarvitsee juosta.

Ei ole kaukana se, että SE-tason ajoilla ollaan mitalinsyrjässä kiinni. Etenkin jos sellaiseen aikaan kykenevällä juoksijalla on myös kykyä tulla viimeinen kirikierros kovaa.

Topi Raitanen on ilman muuta kunnossa, jossa pystyy juoksemaan aivan eri tasojen loppuaikoja kuin alkuerän täpärä 8.20:n alitus. Hänellä on erinomainen kiri.

Ei pidä yllättyä reilusta ennätysparannuksesta, jopa SE-tulos on mahdollisuuksien ylärajoilla.

Ei pidä yllättyä, jos Suomi huutaa viimeisellä kierroksella kovempaa kuin on kertaakaan huutanut sitten Jukka Keskisalon EM-kirin vuonna 2006. Jos mitalitaistelun viimeiselle kierrokselle tullaan 8.09-8.15 loppuaikaa ennakoivalla tahdilla, kuten hyvinkin voi käydä, voimme nähdä ihan mitä tahansa.

Raitanen ei missään nimessä ole kisan mitalisuosikki. Kisan kovikset varautuvat ihan muiden juoksijoiden taktisiin ominaisuuksiin, mutta juuri se tekee hänestä kisan jokerikortin.

Totta kai on niin, että jos kisassa lähdetään painelemaan heti alusta ME-vauhtia, tai reilusti 8.10:n alle painuvaa loppuaikaa kohti, Raitasen eväät loppuvat kesken. Mutta moniko muukaan sellaiseen kyytiin lähtee?