Helmareiden esitys kertoi mahdollisuuksista, mutta myös asioista, jotka on pakko korjata
Helmarit aloitti MM-karsinnat voitolla. Esityksessä oli paljon hyviä elementtejä, mutta myös asioita, joita on pakko korjata.
Helmarit aloitti jalkapallon MM-karsinnat arvokkaalla 2–1-voitolla Slovakiasta Turussa tiistaina. Suomi hallitsi ottelu ja johti ensimmäisen jakson jälkeen Adelina Engmanin maalilla 1–0. Slovakia tasoitti 63. minuutilla, mutta Ria Öling viimeisteli Helmareiden voittolukemat neljä minuuttia Slovakian maalin jälkeen.
Suomi aloitti ottelun hyvin ja pystyi pitämään suurimmaksi osaksi otteestaan kiinni koko ensimmäisen jakson. Slovakialta nähtiin muutama hyvä vastahyökkäys lähinnä Patrricia Hmirovan kautta, mutta Slovakia ei pystynyt rakentamaan niistä laatupaikkoja.
Suomen pallollinen peli oli ensimmäisellä puoliajalla kohtalaista. Parannettavaa oli lähinnä maltin kanssa. Helmarit eteni turhan monta kertaa pidemmillä tai vaikeilla syötöillä kovalla kiireellä. Kun nämä tilanteen johtivat usein pallon menetykseen, alkoivat pelaajien välimatkat venyä. Se vaikeutti rauhallista pallonhallintaa. Toki sitäkin nähtiin. Suomen pelatessa lyhyempiä syöttöjä ja vaihtamalla kaistaa, peli oli täysin Suomen kontrollissa.
Suomen 1–0-johtomaali oli hieno nopea hyökkäys, jossa topparilta pallo pelattiin Slovakian hyökkääjien välistä pelintekoalueelle. Slovakian puolustus pysähtyi avoimen pallon tilanteessa, vaikka puolustuksen olisi pitänyt tippua. Emmi Alanen pelasi hienon pallon topparin ja laitapakin väliin, ja Engman viimeisteli läpiajon suhteellisen pienestä kulmasta. Laatusuoritus.
Oli hieno nähdä, että Helmareilla oli toimivat kuviot sivurajaheittoihin. Huuhkajat ja HJK voisivat ottaa niistä mallia. Molemmilla on heittokoneena Daniel O’Shaughnessy, jonka kymmenistä heitoista ei ole saatu luotua juuri mitään.
Slovakia oli odotusten mukaisesti heikko erikoistilanteiden puolustamisessa, ja Suomi oli lähellä rokottaa yhden erikoistilanteen jälkitilanteesta, jossa Suomella oli 4v3-tilanne boksissa Slovakian pelaajien lähdettyä kuka mihinkin.
Ote alkoi lipsua
Ottelun kuva säilyi samana toisen jakson alussa. Suomi jaksoi painostaa, eikä sen tarvinnut puolustaa pitkiä aikoja ja juosta pallon perässä.
Jakson edetessä Suomen ongelmaksi muodostui ensimmäisen jakson tapaan se, että pallosta luovuttiin liian nopeasti. Kun pallo vaihtoi omistajaa parin syötön välein, Helmareiden hyvä ote alkoi lipsua. Varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa vastustaja ei ole lähellä, olisi pystyttävä pelaamaan rauhallisesti irtopallojen kanssa. Nyt pallo usein vain potkaistiin johonkin ja toivottiin parasta, tai valittiin vaikein syöttö huonosta tasapainosta.
Nämä ovat toki klassisia esimerkkejä ratkaisuista, joita tehdään väsyneenä. Näin oli varmasti nytkin.
Emmi Alasesta voi koko joukkue imeä oppia. Hän antoi maalisyötön lisäksi useamman avaavan syötön ja piti pallon omilla helpoilla syötöillä, kun ei ollut mahdollista edetä nopealla.
Ria Öling puolusti Slovakian maalitilanteen heikosti ja päästi vasenjalkaisen Maria Mikolajovan lähes nollakulmasta kääntämään vasurilleen ja tasoittamaan. Hyökkäävänä pelaajana Ölingin – kuten kaikkien muidenkin – on annettava kaikkensa puolustaessaan omaa boksia. Slovakian tasoituksessa sitä ei tehty.
Öling paikkasi virheensä viimeistelemällä Suomen voittomaalin Sanni Franssin syötöstä 67. minuutilla.
Puhuin ennakossani kriittisten virheiden merkityksestä. Ölingin heikon puolustamisen lisäksi toinen kriittinen virhe tehtiin oman puolustuslinjan edessä, mutta hyvän ottelun pelannut Natalia Kuikka pelasti tilanteen.
Helmareilla on lohkossaan mahdollisuus pelata suorasta kisapaikasta, mutta joukkueen on saatava päätöksentekoonsa rauhallisuutta. Aina ei voi edetä nopeasti ja irtopallot on pystyttävä pelaamaan omille. Pelkästään näissä parantaminen antaa Suomelle paljon lohkon karsintapeleissä. Varsinkin Ruotsia vastaan niin on myös pakko tehdä.