Déjà-vu.

Näin saattaa Suomen alle 20-vuotiaiden miesten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Antti Pennanen ajatella parhaillaan Edmontonissa.

Edessä ovat toiset nuorten MM-kisat päävalmentajana samassa paikassa kuin viime vuonna, Kanadan Edmontonissa. Ja vieläpä toiset nuorten MM-kisat koronaviruspandemian vuoksi normaalista poikkeavissa kuplaolosuhteissa.

Jos koronapiru ei ole ollut helläkätinen maailmalle, ei se ole ollut sitä myöskään Nuorille Leijonille joukkueen valmistautuessa tapaninpäivänä alkavaan MM-turnaukseen.

Nuoret Leijonat joutui lähtemään matkaan ilmaan Liigassa Mikkelin Jukureissa kovaa jälkeä tehnyttä kärkisentteriksi kaavailtua Aatu Rätyä ja puolustuksen peruskiveään Rami Määttää Jukureissa ja Ässissä jyllänneen koronataudin vuoksi – ja harjoitusottelutkin puolittuivat ennen turnausta yhteen vallitsevien olosuhteiden vuoksi. Rädyn ja Määtän tilalle joukkueeseen valittiin Roni Karvinen ja Karri Aho.

”Kaikkeen tottuu”

Pennanen kokeekin oppineensa elämään muutoksien kanssa. Hän kokee, että hän on valmentajana pystynyt oppimaan varustautumaan myös niihin tilanteisiin, joihin ei ole olemassa käsikirjaa, josta katsoa miten toimia.

”Kaikkeen tottuu. Tällä kertaa sentään olemme toisessa pukukopissa, Edmonton Oil Kings -juniorijoukkueen tiloissa. Välillä sitä ihmettelee, miksi noin sadan metrin matka pitää kulkea bussissa ja sisäkautta kävellen, mutta tällä suojataan meitä niin, että emme kohtaa normaalimaailmaa. Kaikki tekee kaikkensa, että tämä turnaus voidaan viedä läpi – ja mieluiten yleisölle”, Pennanen sanoo.

Urheilun parissa on varmasti aina osattu arvostaa yleisöä. Mutta välillä koronan viedessä yleisönkin pois katsomosta, on urheilun parissa osattu arvostaa yleisöä vieläkin paljon enemmän.

”Toivottavasti yleisöä ei nyt vietäisi pelaajilta pois. Siitä tulisi – ja toivottavasti tulee – kaikissa pelaamissamme otteluissa niin makea kokemus. Yleisön merkitys ja vaikutus peliin on iso, se on ihan selvä. Kaikki pelaajat haluaa pelata yleisön edessä, se tuo lisätunnelmaa mukaan. Ovathan pelaajat joiltain osin myös esiintyviä taiteilijoita. Ei jääkiekkokaan olisi siinä asemassa, jossa se on, ilman yleisöä.”

Pennanen ei innostu vertailemaan nykyistä joukkuetta viime turnauksella jalkeilla olleeseen joukkueeseen, joka oli erityisesti keskushyökkääjäosastoltaan vahva. Nyt Suomen joukkueen vahvuus on ehkä hieman toisenlainen ja laatua löytyy erityisesti puolustuskalustosta ja laituriosastolta.

”Yritän pysyä sellaisista vertailuista erossa, tämä on oma joukkueensa. Silti voi sanoa, että meillä on esimerkiksi laitureissa paljon hyökkäyspelitaitoa ja puolustus on profiililtaan sellainen, joka vastaa tämän päivän jääkiekon moderniin puolustajavaatimuksiin. Peruspakin määritelmä ei esimerkiksi enää ole sama kuin mitä se joskus oli”, Pennanen luonnehtii.

”Maailman parhaita”

Yksi asia on ainakin varmaa: Nuoret Leijonat ei lähde Kanadaan nöyristelemään.

”Tavoitteemme on olla maailman parhaita ja se vaatii myös sen, että meidän on pelattava taktisesti parhaiten.”

Mutta ollakseen paras, mitkä asiat ovat Pennaselle taktisesti erityisen tärkeitä?

Ainakin se, että Suomi mieluummin määrittäisi kuin reagoisi pelin rytmiä.

”Meidän on pystyttävä rytmittämään peliä hyvin ja sillä haluamme pärjätäkin. Se on kuitenkin rakenteen osa-alueena eräänlainen kivijalka suomalaisessa jääkiekossa”, Pennanen sanoo.

Sen voi havaita päävalmentajan mukaan myös pelaajien sopeutumiskyvyssä maajoukkuetoimintaan siirtyessä seurajoukkuearjesta.

”Seurajoukkueissa tehdään nykyään jo niin paljon samoja asioita ja hyvin, että pelaajat ovat nopeasti samalla sivulla myös maajoukkueessa”, Pennanen arvioi.

Yksityiskohtia hiottu

Toiset kisat putkeen pienemmässä kaukalossa ovat opettaneet myös Pennasta hiomaan yksityiskohtia, joilla menestys voi olla viime kisoja parempi. Viimeksikin menestys oli hyvää, sillä Pennasen johdolla Suomen joukkueen kauloihin pujotettiin pronssimitalit.

”Olemme painottaneet erityisesti laitojen lähellä pelaamista, kamppailupelaamista, aloituksia ja kiekonhallintaa.”

Kun jääkiekossa on pallopelinä esimerkiksi jalkapalloon verrattuna sattuman roolia kasvattava elementti – kaukalon laidat – pyrkii Pennanen taktisilla valinnoillaan minimoimaan sattuman merkitystä.

Jääkiekko on pelinä eräänlaista kaaosta, mutta sen hallinta on Pennasen ajattelussa mahdollista.

”Otetaan esimerkiksi vaikka rakenteet laitojen lähellä. Ykkösalueella on oltava pelaaja – ja kakkosalueella on oltava lähellä tukipelaaja eräällä tavalla peräkkäin. Jos tai kun tulee sattuman pomppuja, kakkospelaaja olisi lähellä riistämässä irtokiekkoja. Niin voidaan estää ja aiheuttaa vaarallisia maalipaikkoja”, Pennanen avaa.

”Ja kun voittamista tavoitellaan molemmilla maalinedustoilla on oltava vahva. Ja myös pelinopeuteen on pystyttävä vastaamaan, se korostuu näissä kisoissa. Mutta sitä voi myös hidastaa joissain hetkissä rytmittämällä ja määräämällä pelin tempoa itse.”

Ei aina pullantuoksuista

Pennanen on puhunut turnauksen alla julkisuudessa myös siitä, että pelaajat – joista osa on turnauksessa alaikäisiä – joutuvat kovaan kouluun ja sietämään median odotuksia. Ja myös kovasanaisia arvioita. Pennanen ihmetteli esimerkiksi, miten Brad Lambertista, 17-vuotiaasta pelaajasta, saatettiin puhua yhden tempun ponina.

Pennanen kokee, että arvio oli paitsi väärä, mutta että siinä oli myös ajatusharha: Eihän näin nuori pelaaja ole mitenkään voinut oppiakaan jääkiekosta vielä kaikkia temppuja.

”Toivoisin, että pelaajiin myös suhtauduttaisiin kunnioituksella. Mielestäni esimerkiksi Pohjois-Amerikassa suhtaudutaan hyvin siihen, että osataan ottaa huomioon myös pelaajan ikä.”

Pennanen kuitenkin sanoo ymmärtävänsä, että kovien odotuksien sietäminen on kuitenkin myös kasvamista ammattilaisuuteen, johon pelaajat tähtäävät. Se ei ole aina kivaa ja pullantuoksuista mukavaa.

”Siihen sopeutuminen on tärkeää, että opitaan olemaan odotusten ja paineen alla. Se on osa ammattilaisjääkiekkoa – ja itse asiassa siitä puhutaan liian vähän. Mitä päätöksiä pystyy tekemään, kun paine päällä on kova.”

Sama pätee myös valmentajiin.

”Tekninen ja taktinen osaaminen ei välttämättä auta, jos johtaminen paineen alla ei ole kunnossa”, Pennanen miettii.

Pennanen muistuttaa, että Nuoria Leijonia eteenpäin puskee myös oma sisäinen vaatimustaso ja omat sisäiset odotukset.

Korkeimman riman ylitettäväksi ovat asettaneet pelaajat itse.

”Se on iso vahvuus tässä joukkueessa, että meillä on sisäsyntyisesti rakentunut kova sisäinen kilpailu.”

Nuorten Leijonien MM-kisaurakka alkaa 26. joulukuuta alkusarjan ottelulla Saksaa vastaan.