Kempeleen Kiri teki täksi kaudeksi joukkueeseensa satsauksia, jotka saivat monet pesäpalloihmiset haukkomaan henkeä.

Tavoitekin oli selvä: Kempeleen kausi oli kahtena edellisenä kesänä päättynyt pudotuspelien avauskierroksella, mikä sai seuran värikkään managerin Sami Salorannan huokailemaan viime syksynä huipulle kiipeämisen hitautta.

Nyt maailma näyttää Salorannan ja Kempeleen kannalta toiveikkaammalta. Kempele hävisi puolivälierien avauksessa Joensuulle kotonaan, mutta on voittanut nyt kaksi ottelua peräkkäin ja välierien portit alkavat antaa periksi.

Kempeleen joukkueessa on Tuomas Jussilan ja Sami Haapakosken kaltaisia ikonisia pesäpallolegendoja, mutta he eivät ole joukkueen ainoita tukirankoja. Antti Korhosen lahjat on ollut pitkään tiedossa, mutta nyt hän on ottanut entistäkin suuremman roolin yhtenä Kempeleen tulenkantajista.

Varsinkin kolmas puolivälieräottelu sunnuntaina Sarkkirannassa oli Korhosen näytöstä. Hän löi yksinään Kempeleen kymmenestä juoksusta viisi ja ratkaisi molempien jaksojen voitot kotijoukkueelle.

A hectic week in Finnish Pesapallo! Check all the odds and play at Stake.com – in Finnish and with euros!

***

Korhonen ei ole pesäpalloareenoilla uusi kasvo. Hän oli tuttu näky 90-luvulla kulkiessaan isänsä, Oulun Lipon lyöjäjokerin Jarmo Korhosen ja isoveljensä Matin kanssa Lipon peleissä ja harjoituksissa.

Oli selvää, että sillä perimällä myös Antista tulisi pelimies. Ja tulihan hänestä.

Korhonen on Oulun Lippo Juniorit ry:n kasvatti, mutta teki Superpesis-debyyttinsä kesällä 2013 Pattijoella. Sieltä tie vei Oulun Lipin kautta Sotkamon Jymyyn, jossa kolmen kauden mittainen turnee päättyi Jymyn mestaruusjuhliin syksyllä 2020.

Sotkamo olisi halunnut pitää kynsin hampain kiinni elintärkeästä saranapelaajastaan, mutta Korhonen ei halunnut muuttaa Sotkamoon. Hän palasi takaisin Oulunseudulle, mutta syksyn 2020 finaalipeleissä miehissä vieraillut Lipon lähetystö joutui pettymään, kun Korhonen valitsi seurakseen Kempeleen.

Korhonen on nähnyt Kempeleen kehittymisen vakavasti otettavaksi mitalijoukkueeksi ja seuraksi, joka saattaa tehdä siirtomarkkinoilla mitä tahansa.

Korhonen ei ole ulkoisista ja sisäisistä kohuista hätkähtänyt. Hän on pysynyt tyynenä ja rauhallisena ja ratkonut otteluita omaan osaamisensa kautta. Rauhallisesti ja kylmäpäisesti.

***

Korhonen on ollut jo useamman vuoden yksi valtakunnan parhaista numerolla lyövistä kotiuttajista ja yksi parhaista saranapelaajista. Tällä kaudellakin Korhosen mailasta rasahti runkosarjassa 4 kunnaria ja 53 tavallista juoksua, joilla hän oli runkosarjan tehokkain numerolla lyövä kotiuttaja.

Sama tahti on jatkunut pudotuspeleissä. Korhonen on lyönyt kolmessa ottelussa kahdeksan juoksua, joilla hän on jälleen sarjan tehokkain numerolla lyövä kotiuttaja ja Kempeleen sisäisen lyöntitilaston ykkönen ennen velipoika Mattia.

Korhosta enemmän pudotuspeleissä juoksuja ovat lyöneet vain Patrik Wahlsten, Janne Mäkelä, Jukka-Pekka Vainionpää ja Roope Korhonen – ja heistäkin Vainionpää ja Roope ovat lyöneet vain yhden juoksun enemmän.

Korhonen on mailassa monipuolinen. Hän lyö kovaa kumuraa, minkä lisäksi hän sivaltelee vasemmalta lyövänä pelaajana vaarallisia piiskoja etenkin kolmospuolelle. Korhonen on myös taitava vaihtaja ja kun hänellä on vahva läpilyöntipelote, hänen on usein helppo pudottaa lyhyitä lyöntejä etukenttään.

Vaikka Korhosen vahvuus on sisäpelissä, hän on myös hyvä ulkopelaaja ja muodostaa yhdessä Onni Määtän kanssa toimivan etukenttäparin.

***

Korhonen on vasta 29-vuotias, joten hänellä on pitkästä urasta huolimatta pelivuosia edelleen rutkasti jäljellä. Kempeleen tulevaisuuden kannalta Korhonen on yksi niistä pelaajista, joiden varaan Kempele voi rakentaa toiveensa ja unelmansa.

Kempeleessä Korhosen arvo tunnetaan, mutta miten hyvin hänen arvonsa tunnetaan muualla Suomessa?

Parantamisen varaa olisi – mistä hyvänä esimerkkinä on se, että Korhosella on tilillään vasta vain kaksi Itä-Länttä, 2019 ja 2022.

Lue myös: Itä-Lännessä kolme erittäin kyseenalaista rannalle jättämistä