Tapparan ja TPS:n Liiga-finaalit alkavat keskiviikkona. Samuel, millaisista asetelmista finaaleihin lähdetään?

Äärimmäisen mielenkiintoisista asetelmista. Pelillisesti joukkueet pelaavat samanlaistan tiiviin viisikon jääkiekkoa. TPS sai tiiviin viisikon kautta edun HIFK:ta ja Ilvestä vastaan, mutta nyt Tappara syöttää TPS:lle sen omaa lääkettä isolla annoskauhalla.

Tapparaa pidetään ennakkosuosikkina, mutta marginaalit ovat todella, todella pienet, ja ottelusarjassa on sellaisia ja osin jopa suurelle yleisölle näkymättömiä muuttujia, että ne voivat olla hyvin ratkaisevassa roolissa siinä, kumpi joukkueista vie Suomen mestaruuden.

Mitä nämä muuttujat ovat?

Aloitetaan näkyvistä muuttujista. Kuten sanoin, joukkueet pelaavat hyvin samankaltaista jääkiekkoa, mutta pelillisesti sieltä nousee esille kaksi kriittistä kysymystä.

Ensimmäinen on se, että TPS:n ykköskenttä ja varsinkin ykkösketju on tällä hetkellä tulikuuma, eikä sen taso ole juurikaan heitellyt, kun taas Tapparan ykkönen pelasi välieräsarjassa KooKoota vastaan alle kaikkien odotusten. Nyt yksi muuttuja on se, missä iskussa Tapparan ykkösketju ja etenkin runkosarjan pistepörssin voittanut Anton Levtchi ovat? Jos he häviävät jokaisessa ottelussa ykkösketjujen taistelun TPS:n ykkösketjulle, silloin Tappara on vaikeuksissa – olkoonkin, että heiltä löytyy Joona Luodon ja Veli-Matti Savinaisen kaltaisia ratkaisijoita laajemmalta kuin Tepsillä.

Toinen samanlainen kysymys on maalivahtipeli. TPS:llä tolppien välissä on seinä, mutta Christian Heljanko on päästänyt Tappara maalilla yksittäisiä helppoja maaleja. Tällaisiin virheisiin ei olisi varaa finaalisarjassa, jossa marginaalit ovat muutenkin olemattomat.

Sitten siirrytään hieman näkymättömimpiin muuttujiin.

Tappara on tässä ottelusarjassa kiistatta ennakkosuosikki, jolla on koko kauden kuvaa ja tämän ennakkosuosikkiaseman vasten enemmän menetettävää kuin Tepsillä, jolla on odotuksiin nähden oikeastaan vain voitettavaa. Puhuivatpa pelaajat julkisuudessa mitä tahansa, totuus on se, että tällaista asetelmaa ei ole helppo käsitellä – varsinkaan silloin, jos asiat eivät mene odotetulla tavalla. Tästä urheilun ja jopa Tapparan omasta historiasta löytyy karvaita esimerkkejä.

Toinen iso tekijä, josta ei juurikaan ole puhuttu, on se, missä tilassa Tappara on tällä hetkellä.

Ensimmäinen iso kysymys on Jussi Tapolan asema. Tapparalle on aina ollut tyypillistä, että siellä on päävalmentajan selän takana vahva tuki ja selkänoja myös pelillisesti. Nyt tilanne on kuitenkin toinen, sillä Tapola on aika yksin. Jukka Rautakorven lähtö ensi kaudeksi JYPiin ei sujunut niin kivuttomasti kuin on annettu ymmärtää, vaan taustalla on jonkinlainen ryppy rakkaudessa. On myös selvää, että Rautakorven ajatukset ovat jo uudessa projektissa. On myös hyvä kysymys, miten vahvasti aiemmin merkittävässä roolissa ollut entinen toimitusjohtaja Mikko Leinonen on Tapolan takana ja tukena.

Sitten tullaan kenties kaikista kipeimpään kysymyksen, tapauksiin nimeltä Kristian Kuusela ja Jukka Peltola. Kuusela ja Peltola ovat olleet ikonisia ja elintärkeitä hahmoja Tapparan tarinassa, mutta nyt he ovat jo sivuosan esittäjiä, eikä uudenlainen roolijako ja kohutut kapteeniratkaisut ole sujuneet kivuttomasti. Kuuselan kiukuttelua on jouduttu selittämään vanhan pelikaverin Pekka Saravon suulla tv-studioissa eikä Peltolakaan ole suostunut pienempää rooliin kauden aikana kivuttomasti ja ilman mitä erikoisimpia vaikutusyrityksiä.

Tämä Kuuselan ja Peltolan pienempi roolitus kulminoituu tietenkin päävalmentajaan eli Tapolaan ja on todella mielenkiintoista nähdä, miten tämä akseli toimii finaaleissa, jos asiat eivät suju odotetulla tavalla. Kuusela ja Peltola ovat tehneet upeat urat, mutta pystyvätkö he tiukassa paikassa oikeasti panemaan oman etunsa sivuun ja ajattelemaan joukkueen etua ja hyväksymään sen, että tämän kevään mestaruuden ratkaisevat todennäköisesti eri pelaajat kuin he?

On helppo ymmärtää esimerkiksi Kuuselan turhautuminen, mutta miten se vaikuttaa muihin pelaajiin. Aletaanko Kuuselan kaltaista ikonia tavallaan säälimään ja sen yksinkertaisiakin suorituksia kentällä juhlimaan vai alkaako kiukuttelu niin sanotusti ketuttaa muita pelaajia? Kysymys ei ole enää siitä, vaikuttaako näiden herrojen pelaaminen ja mahdollinen turhautuminen muuhun joukkueeseen, vaan miten se vaikuttaa?

En sano, että Tapparan pitäisi siirtää Kuusela ja Peltola sivuun, mutta TPS teki viisaasti ja siirsi siirtorajan loppumetreillä hankkimansa Usheninin veljekset sivuun, koska pelilliset näytöt eivät riittäneet. TPS:ssä pelaavat nyt ne pelaajat ja niissä rooleissa, jotka he ovat ansainneet näyttöjensä perusteella ja joukkue on kokonaisuutena tässä mielessä paljon vahvempi kuin Tappara.

Joko kristallipallosi kertoo Suomen mestarin?

Ei vielä. Ensimmäinen finaali antaa paremman kuvan siitä, missä henkisessä tilassa Tappara on ja jos tuossa henkisessä tilassa on säröjä, miten suuria ne ovat. TPS tulee varmasti finaaleihin nousujohteisessa flow-tilassa upeiden HIFK- ja Ilves-voittojen jälkeen ja nyt nähdään, miten pitkälle tuo flow-tila, tulikuuma ykköskenttä ja maalilla oleva tiiliseinä kantavat sitä, kun vastassa on kaikista kysymysmerkeistä huolimatta Liigan kovatasoisin joukkue. Todella mielenkiintoinen ja todella suuri ottelu illalla.