Kärpät julkisti viimeinkin Lauri Marjamäen kaksivuotisen sopimuksen. Samuel, odotettu, mutta silti merkittävä uutinen?

Kyllä, merkittävä uutinen Kärppien kannalta, mutta merkittävä uutinen myös Liigan ja suomalaisen jääkiekon kannalta. Viime vuosina on nähty useampia esimerkkejä valmentajuuden aliarvostamista. On palkattu nuoria ja kokemattomia valmentajia ja ajateltu, että valmentajan palkkakustannuksissa voidaan huoletta säästää.

Nyt meillä on kaksi hyvää esimerkkiä seuroista, joissa on ymmärretty kantapään kautta, että ehkä valmentajan palkkakulut eivät sittenkään ole se asia, jossa kannattaa säästää. JYP oli välillä kokemattomissa käsissä, kunnes tänä kevään päävalmentajaksi palkattiin kokenut ja varmasti myös kallis raskaansarjan päävalmentaja, Jukka Rautakorpi. Kärpät teki nyt samoin palkkaamalla samalla tavalla kokeneen ja varmasti kaliin raskaansarjan päävalmentajan.

Rautakorven ja Marjamäen palkkaamiset vahvistavat heitä palkanneita seuroja, mutta nämä palkkaamiset vahvistavat myös Liigaa. JYP lähtee vuorenvarmasti hakemaan pudotuspelipaikkaa ensi kaudella ja Kärppien tavoite täytyy olla vähintään finaalipaikka, miksei jopa mestaruus. Muissa kärkiseuroissa vilkuillaan varmasti olan taakse Kärppien tekemisiä ja vaikkapa KalPassa mietitään tai ainakin pitäisi miettiä, että mitä Marjamäen – kuten myös Rautakorven – palkkaamiset mahtavat tarkoittaa. Ainakin sitä, että tällä kaudella nähtyä Jukureiden runkosarjatarinaa ja KooKoon nousua välieriin on entistä vaikeampaa saada aikaan.

Mitä Marjamäki tuo Kärppiin?

Kaiken osaamisensa ja kokemuksensa lisäksi hän palauttaa varmasti Kärpät takaisin sellaiseen identiteettijääkiekkoon, josta Kärpät tunnettiin Marjamäen johtaessa Kärpät 2014 ja 2015 Suomen mestariksi. Kai Suikkanen oli Marjamäen seuraaja harha-askel ja vaikka Mikko Mannerin johdolla Kärpät voittikin mestaruuden, Kärppien pelillinen identiteetti alkoi lipsua. Manner alkoi ottaa vaikutteita Kanadan maajoukkueesta ja kun ne vaikutteet eivät esimerkiksi pudotuspeleissä toimineet, tehtiin hätäisiä korjausliikkeitä ja kierre oli valmis. Mikkolan ainoa kausi oli täydellinen mahalasku, mikä toki päättyi Marjamäen palkkaamiseen Kärppiin maaliskuun alussa.

Vaikka Marjamäki sai Leijonien päävalmentajana ja varsinkin vuoden 2016 Maailmancupissa uskottavuutensa kolhuja, hän on ilman muuta edelleen eliittiluokan valmentaja Liigassa. Marjamäki antoi hyvän työnäytteen osaamisestaan laittaessaan keväällä parissa viikossa Kärppien puolustuspelaamisen niin hyvään kuntoon, että ennen Marjamäkeä jopa pudotuspelien ulkopuolelle jäämisen vaarassa ollut Kärpät oli hiuskarvan varassa pudottaa Ilveksen jatkosta jo puolivälierissä.

Hyökkäyspelaamisen kuntoon laittamiseen hänellä ei ollut aikaa, mutta on selvää, ensi kaudella tulemme näkemään täysin erilaisen Kärpät myös hyökkäyspelin osalta. Myös Kärppien puolustuspelaaminen tulee kehittymään, kun Marjamäki pääsee sitä oikeasti työstämään.

On myös mielenkiintoista nähdä, miten Kärpät vahvistuu ensi kaudeksi. Marjamäki palauttaa Kärppiin uskottavuutta. Vaikkei hän välttämättä olekaan aina kaikista helpoimman ja mukavimman valmentajan maineessa, harva huippuvalmentaja on. Marjamäki tuskin olisi myöskään ottanut pestiä vastaan sen enempää keväällä kuin nytkään, jos hän ei tietäisi millaisella pinkalla Kärpät on liikenteessä ja millaisia vahvistuksia heillä on hatussa.

Kärpissä tehtiin myös mielenkiintoinen nimitys nappaamalla Kärppä-legenda Lasse Kukkonen kehitysjohtajaksi. Mikä hänen roolinsa Kärpissä on?

Se onkin hyvä ja mielenkiintoinen kysymys. Kärppien tämän ja edellisen kauden pelaajahankinnat menivät pahasti vihkoon ja olisi todella suuri yllätys, jos hankinnoista vastaava urheilujohtaja Harri Aho ei joutuisi kovien kysymysten äärelle epäonnistumisestaan. En kuitenkaan usko, että Aho saisi suorilta kenkään, sillä suomalaisessa jääkiekossa tulosvastuu on käytännössä vain päävalmentajalla, vaikka niin sen ei pitäisi olla. Pelaajakaupoissa voidaan surutta epäonnistua kausi toisensa jälkeen ilman, että näytettäisiin ovea.

Mutta toisaalta tässä tulee pakostakin mieleen Porin Ässien taannoinen peliliike. Urheilujohtaja Jari Korpisalon jälkeen valittiin juuri kehitysjohtajan tittelillä Tommi Kerttula ja sitä aiemmin urheilujohtajan posti lakkautettiin. En sano, että niin tapahtuisi Kärpissä, mutta totean, että Ässissä tapahtui.