Pattijoen on pakko ylittää oma tasonsa tai muuten Rännärillä raavitaan Ykköspesistä
Pattijoki oli menettää viime syksynä Supespesis-paikkansa lisenssiongelmien vuoksi. Tänä vuonna se vaarassa lähteä lisenssistä riippumatta.
Lähtötilanne
Viime kausi oli Pattijoelle raskas – ei niinkään kentällä, sillä kokenut joukkue meni Topi Kososen ja Sami Haapakosken johdolla pudotuspeleihin. Niissä matka tosin tyssäsi heti puolivälierissä Vimpeliä vastaan.
Raskasta oli sen sijaan kulisseissa. Jo kesällä kävi selväksi, että kokenut ja ikääntynyt joukkue hajoaa syksyllä, mutta syksyn käänteistä tuli synkeämpiä kuin Pattijoella osattiin odottaa. Pesäpalloliitto oli jo viemässä Pattijoelta Superin lisenssiä, mutta PattU sai kerättyä hätäapukeräyksessä sen verran euroja, että se sai lisenssin.
Joukkueen hajoamista sekään ei estänyt. PattU-ikoni Topi Kosonen siirtyi Joensuuhun, Sami Haapakoski Kempeleeseen, Severi Piispanen Kankaanpäähän ja Miikka Matikka Hyvinkäälle. Lisäksi kokenut Jari Törmänen siirtyi kakkospelinjohtajaksi.
Samalla joukkue nuortui ja sen taso romahti. Pattijoki lähtee kauteen Superin nuorimmalla joukkueella. 15 pelaajasta peräti yhdeksän on syntynyt vuonna 1999 tai sen jälkeen ja neljä nuorinta pelaajaa ovat syntyneet vuonna 2003.
Muutokset
Pattijoki on hankkinut pois lähteneiden ja lopettaneiden tilalle neljä pelaajaa. Vuonna 2003 syntyneistä lukkarilupauksista Topi Still tuli Napapiirin Pesiksen Suomensarja-joukkueesta Rovaniemeltä ja Lauri Vuollo pelaa lainalla Kempeleestä. Lyöjäjokeriksi naarattiin Alajärveltä viime kaudella Ykköspesiksen lyöjätilastossa 45 lyödyllä juoksullaan kuudenneksi sijoittunut Martti Viitasalo. Oskari Lukkari lainattiin puolestaan täksi kaudeksi Sotkamon Jymystä.
Myös viuhkassa on uusi mies, kun viime kaudella kakkospelinjohtajana toiminut Perttu Westersund korvaa Sotkamoon siirtyneen Jussi Haapakosken.
Kausi 2022
Pattijoen ainoa todellinen tavoite on tällä kaudella välttää putoaminen. Haastetta lisää se, että Superista putoaa varmuudella yksi seura. Putoaja ratkaistaan runkosarjan kahden viimeisen joukkueen kesken siten. Pudotuspeliparin hävinnyt joukkue putoaa ja voittaja karsii Ykköspesiksen nousufinaalin hävinneen joukkueen kanssa.
Vaikka Pattijoen tilanne on haastava, se ei ole mahdoton. Ero varsinkaan Seinäjokeen ja Kankaanpäähän ei ole niin suuri, etteikö Pattijoki voisi välttää jopa putoamiskarsinnat eli sijoittua 11:nneksi – ja ääritilanteessa jopa 10:nneksi.
Pattijoen lukkaritilanne on mielenkiintoinen. Vuollo ja Still ovat molemmat lupaavia nuoria lukkareita ja on mielenkiintoista nähdä, miten paljon Vuolloa haastava Still saa peliaikaa. Etukenttä ei huimaa, vaikka siinä jatkavat viime kaudelta tutut Timo Hanhisalo ja Eetu Suni, joita haastaa nuori Konsta Launonen. Linjassa Paavo Pelto, Tuukka Sarkkinen ja Simo Rahunen ovat selviä valintoja ja neljännestä paikasta taistelevat Antti Karjaluoto ja Mikael Mäkelä. Teemu Juntunen ja Oskari Lukkari muodostavat koppariparin. Myös Vertti Kontinaho on vaihtoehto taakse ja linjaan.
Ulkona mikään osa-alue ei häikäise, mutta vastaavasti yksikään osa-alue ei katastrofaalisen heikko.
Sisällä Pattijoki rakentaa kaksi kärkeä. Ykköskärjen muodostat Lukkari, Sarkkinen ja Pelto, minkä jälkeen tulevat Karjaluoto ja Hanhisalo nelosena ja vitosena. Juntunen avaa kakkoskärjen, jota jatkaa Rahunen.
Pattijoella on kaksi keskitason lyöjäjokeria, Viitasalo ja Juuso Keski-Koukkari. Etenijäjokeriksi on kolme vaihtoehtoa, Mäkelä, Launonen ja Kontinaho riippuen siitä, kuka tai ketkä pelaavat ulkona.
Putoamisen välttäminen ja mahdollinen suora säilyminen vaativat Pattijoelta monen asian onnistumista. Kokeneiden pelaajien on onnistuttava, mutta myös nuorien ja aiempina vuosina vaille suurempaa vastuuta jääneiden pelaajien pitäisi pystyä vastaamaan Superissa säilymisen huutoon.
Westersund on nuorelle joukkueelle sopiva vaihtoehto pelinjohtajaksi. Hän on saanut talven halli- ja harjoituspelien perusteella joukkueeseen hyvän ja yritteliään hengen. Westersund tuntee pesäpallon pelinä läpikotaisin ja plussaa on myös se, että viime kaudella hän pääsi tutustumaan jo pattijokiseen pesäpallokulttuuriin.
Mutta nyt ei eletä hengestä, ei edes valtavasta tietomäärästä. On pakko tehdä ja saada tuloksia – ja tässä tulee Westersundin ja koko Pattijoen haaste. Westersundilla oli varsinkin kaudella 2020 Siilinjärvellä kohtalaisen kova joukkue, mutta 14 pisteen saalistaminen sillä joukkueelle ei herätä luottamusta.
Tässä kaudessa on erityisen mielenkiintoista ja Pattijoen kannalta jopa kriittistä, millä strategialla Westersund lähtee hakemaan pisteitä. Lähteekö hän peluuttamaan Pattijokea siten, kuten pesäpalloa pitäisi oppikirjojen mukaan teoriassa pelata vai uskaltaako hän nostaa riskitasoja ja hakea riskien ja raadollisimman peluuttamisen kautta ensin jaksovoittoja ja jaksovoittojen turvin jopa otteluiden voittoja?
Filosofia tiivistyy selvimmin siinä, pelaako Pattijoki tulevalla kaudella yhdellä vai kahdella kärjellä. Ymmärrän kahden kärjen peluuttamisen logiikan ja sen, että sitä kautta myös sisäpelijärjestyksen viimeisiä pelaajia on helpompi pitää tyytyväisenä. Oppikirjapeluuttamisen peluuttamisen riskinä on kuitenkin se, että jaksot pysyvät kyllä numerollisesti tasaisina, mutta kovempia joukkueita pelkällä peruspelaamisella on vaikea yllättää.
Toinen vaihtoehto olisi siirtää Rahunen ykköskärkeen ja rakentaa pitkä ykköskärki ja lyödä sen jälkeen keskipalkkiin kaikki potentiaaliset kotiuttajat ja pelata kärjellä ja keskipalkilla rohkeaa ja yllättävää pesäpalloa. Se ei välttämättä miellytä kaikkia pelaajia, mutta kuka pitää jatkuvasta häviämisestäkään?
Pattijoen lähtötilanne on joka tapauksessa sarjassa armoton. Sen on pakko ylittää oma tasonsa tavalla tai toisella tai muuten se joutuu karsimaan Superin paikastaan ja edessä on pahimmissa tapauksessa putoaminen Ykköspesikseen.
Paras paras sauma säilyä yllättävän ja rohkean pelaamisen lisäisi olisi saada samanlainen hurmoksellinen startti kauteen kuin Imatralla viime kaudella. Se voisi siivittää Pattijoen hyvinkin jumbosijoilta ylöspäin. Jos taas kausi alkaa siedettävillä tappionumeroilla, mutta ottelusta toiseen ilman pisteitä, silloin ollaan kohtalokkaalla tiellä.