Tältä ne näyttävät – uuden pesäpallokauden suurimman nuoren komeetan kasvot.

Aleksi Lassilan lahjakkuudesta puhuttiin jo viime kaudella, mutta silloin hänen läpimurtonsa Vimpelin Vedon Superin miehistöön jäi tekemättä loukkaantumisen takia. Syksyllä Lassila pääsi kuitenkin tuulettamaan, kun Vimpelin farmiseura Veteli Pesis voitti poikien Superpesiksen SM-hopeaa.

Tällä kaudella 19-vuotiasta Lassilaa ei ole pidätellyt mikään. Hän on ottanut paikan Vimpelin sisäpelissä numero kakkosena ja ulkopelissä toisena etukenttäpelaajana Matias Rinta-ahon rinnalla.

Lassilan kauden aloitus on ollut likimainen sensaatiomainen.

Sisällä Lassilan päätehtävänä on ollut ykkösvaihdon purkaminen, jossa hän on onnistunut huimaavalla 88,46 prosentin varmuudella. Lassila on mailassa erittäin taitava ja monipuolinen lyöjä ja hänen vaarallisuuttaan lisää se, että hän lyö vasemmalta. Lassila hallitsee vasurille tyypillisesti erinomaisesti 2-rajakoukkunäpin sekä sen lisäksi stopparinäpit molempiin rajoihin ja ohitukset. Lassilan arsenaalista löytyvät myös kovat lyönnit ja hänellä on vaihtotilanteissa läpilyöntiuhka.

On mielenkiintoista nähdä, mihin kohtaan pelinjohtaja Tomi Niskanen sijoittaa Mikko Kanalan, kun tämä saa kätensä kuntoon ja palaa ulkopeliin ja sitä kautta myös sisäpeliin. Kanalan näytön kakkosena pelaamisesta ovat kovat, mutta Lassilan siirtäminen pois kakkosen paikalta olisi kova veto Niskaselta. Vaikka Lassilalla oli ennen tätä kautta vain yhdeksän Superin ottelua, hänestä voi jo nyt sanoa, että jos Vimpeli haluaa voittaa tällä kaudella Suomen mestaruuden, ainakaan Lassilan pelaamisesta kakkosena se ei jää kiinni. Nuorukainen on osoittanut sellaista kylmäpäisyyttä ja osaamista, jota mestarijoukkueiden kakkosilta ja kotiutusten jälkeen vaikeimman tilanteen, ykkösvaihdon purkajilta, nykypesäpallossa vaaditaan.

Lassilan peluuttaminen kakkosena ei hitsaa myöskään nopeudesta. Lassila on nopea ja hyvä etenijä ja hän on erinomainen lukemaan peliä niin sisällä kuin ulkona. Lassila on pelannut pienestä pitäen kaikkien mahdollisia pihapelejä ja hänellä on ollut juniorivuosista lähtien synnynnäinen pallosilmä kaikissa pallopeleissä. Vedossa, joka on Lassilan kasvattajaseura, hänen lahjakkuutensa on tiedetty jo pitkään, ja häntä on pidetty jopa Vimpelin mittakaavassa poikkeuslahjakkuutena.

Ulkonakin Lassilan avaus on ollut lupaava, vaikka sisäpelissä hän on ollut vieläkin häikäisevämpi. Lassilan heittokäsi ei ole huippukova, mutta etukenttäpelaajalle on tärkeämpää, että heitto on nopea ja tarkka. Ne ominaisuudet Lassilalta löytyvät, kuten myös hyvä pelinlukutaito.

Sitä, miten suureksi pesäpalloilijaksi Lassila kasvaa ja kehittyy, on tarpeetonta ennustaa, mutta lahjakkuutensa ja asenteensa puolesta hän on heittämällä menossa Superin parhaimpien pelaajien eturiviin – ja Vimpelin seuraavaksi suurpelaajaksi.

Ja jos nyt Vuoden tulokas pitäisi valita, äänestyslippuja ei tarvittaisi.