Jussi Korhosen heitto on saanut tänä kesänä muut pelaajat ja katsojat haukkomaan henkeään
Sotkamon Jymyn Jussi Korhosen huima heitto on ollut yksi pesäpallokesän puheenaiheista. Ja täysin aiheesta.
Pesäpallossa on puhuttu pelin nopeutumisesta. On puhuttu pelin rytmin nopeutumisesta ja pelaajien juoksunopeuden ja etenemisen nopeutumisesta.
Sotkamon Jymyn koppari Jussi Korhonen on vienyt yhden nopeuden ulottavuuden tänä kesänä kokonaan uudelle tasolle – heiton nopeuden.
Ulkopelaajien heiton nopeus nähdään yleensä heittovoiman kautta. Kenellä on niin sanotusti kova käsi ja kenelle vielä kovempi käsi.
Korhosen nopeus on kuitenkin kaikista tärkeintä nopeutta – kokonaisvaltaista heittonopeutta.
Se alkaa jo siitä, miten Korhonen lähestyy palloa, miten hän ottaa sen kiinni ja siirtää sen räpylästä käteen ja ennen kaikkea – millaisella heittoliikkeellä hän heittää pallon.
***
Pesäpallossa perinteinen tapa heittää palloa on heittää sitä hieman karrikoiden samalla tyylillä kuin keihäänheittäjät heittävät keihästä. Vauhti vain on lyhyempi. Muutama askel, jalka pönkkään ja pallo täydellä voimalla kohti kotipesää. Eikä siinä mitään, pesäpallokenttä on 96 metriä pitkä, joten ei se pallo sieltä takakentältä millään pubitikkaheitolla tule.
Korhonen on kuitenkin kehittänyt toisenlaisen heittotekniikan. Hän heittää nopealla heittoliikkeellä pallon lähes paikaltaan. Korhosen heittoliike on nopea ja niin rento, että hän näyttäisi heittävän pallon tuosta noin puolihuolimattomasti.
Korhosen heitto on pesäpallokenttien kovimpia ja tarkimpia. Lisäksi Korhonen heittää pallon varsinkin kovilla kentillä usein pompun kautta, jolloin se on lukkarin kannalta helpompi ottaa kiinni kuin ilman kautta tuleva pallo.
Kun Korhosen kaikki heittoon liittyvät toimenpiteet kiinniotosta siihen hetkeen, kun pallo on lukkarin kädessä, laskee yhteen, Korhosen kokonaisaika on pesäpallokentillä omassa luokassaan.
Korhosen nopean heittotekniikan arvoa nostaa se, että kumurasta on tullut eniten käytetty kotiutuslyönti. Koppareiden kannalta kumura on haasteellinen lyönti, mutta Korhonen pystyy tappamaan niistäkin sellaisella nopeudella, että pesäpallokentillä ympäri Suomea on haukottu tänä kesänä henkeä, miten ihmeessä joku pystyy sellaisista lyönneistä polttamaan.
***
Korhonen on ollut viime vuosina kiistatta yksi parhaista koppareista pitkälti juuri kätensä ja pallovarmuutensa ansiosta. Nyt hän noussut kehittyneen heittotekniikkansa ansiosta vieläkin korkeammalle tasolle ja Korhosta voidaan perustellusti pitää tällä hetkellä Superin parhaana kopparina.
Kokemuksen myötä hän lukee myös peliä paremmin ja tietää, milloin ja miten hänen kannattaa eri tilanteissa ja eri lyöntien aikana liikkua. Tilannetta helpottaa myös se, että Korhosen vieressä kakkoskopparina pelaa myös kovakätinen ja luotettava Iivari Vihanto.
Sisällä Korhonen ei ole koskaan ollut eliittipelaaja ja myös Jymyssä hän on jäänyt Kempeleestä palattuaan sisällä vähäiseen rooliin. Korhonen olisi tyyppinä kotiuttaja ja on mielenkiintoista nähdä, että jos Jymy alkaa pelata voimakkaammin myös kakkoskärjellään, miten paljon vastuuta ja tilanteita Korhonen saisi kasina.
***
Korhonen on alkujaan Sotkamon Jymyn oma kasvatti. Hän debytoi Superissa jo kesällä 2016 – aluksi kakkosvahtina, mutta hän siirtyi samalla kaudella jo koppariksi. Myös Kempeleessä, jossa Korhonen pelasi lainalla runkosarjassa kesällä 2017, hän pelasi kopparina.
Korhonen on 25-vuotias ja siinä mielessä harvinainen pitkään mukana ollut Jymyn pelaaja, ettei hän ole voittanut vielä yhtään Suomen mestaruutta. Korhonen olisi voinut hyvinkin pelata Jymyn mestarijoukkueessa kesällä 2020, mutta hän oli päättänyt edellisenä syksynä lähteä katselemaan hieman kirkkaampia valoja Ouluun ja pelasi kaudet 2020 ja 2021 Kempeleessä.
Täksi kaudeksi Korhonen palasi Kainuuseen ja on kiistatta yksi kauden parhaista hankinnoista. Sotkamon kannalta tilanne on kiehtova, sillä Vihanto on vasta 18-vuotias. Näin Superin tämän hetken paras kopparipari voi olla Jymyn takakentän turvana helposti vaikka seuraavat kymmenen vuotta.
