C More julkaisi torstaina ensi kauden jääkiekkotiimiään. Mukana ovat myös Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen ja esimerkiksi Nuorten Leijonien joukkueenjohtaja Janne Pesonen. Samuel, millaisia ajatuksia se herättää?

Kovin ristiriitaisia. Toisaalta ajattelen, että varsinkin Jukka Jalosen näkemys jääkiekosta on kiistattoman kovaa luokkaa. Vaikeaa on tietenkään miettiä parempaa pelin asiantuntijaa kuin Suomen jääkiekkohistorian menestynein valmentaja. Arvostan häntä. Mutta ei tässä pelkästään siitä ole kyse.

Kyse on myös siitä, että voiko Jalonen Leijonien päävalmentajana ja myös Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtajan ominaisuudessa käyttää sitä osaamista ja näkemystä sillä tavoin kuin tilanne kulloinkin vaatii. Sama pätee myös alle 20-vuotiaiden joukkueenjohtaja Janne Pesoseen.

Mitä tarkoitat?

Tarkoitan tässä nyt sitä, että asetelma ei ole ihan täysin terve.

Kuten sanottua, Jalonen on tietysti likipitäen kovin nimi, mitä asiantuntijaksi voi saada, mutta samalla hän on myös asemassa, jossa hän toimii myös Suomi-kiekon sillanrakentajana. Voiko Jalonen kritisoida vaikkapa sitä, että jonkun seuran pelin osa-alue vuotaa kuin seula, jos vaikka loppuviikosta edessä on seurakäynti samaiselle paikkakunnalle? Voiko hän käyttää kaikkea tietoaan ja laittaa sen raakana pöydälle asiantuntijaroolissaan katsojien käyttöön, kuten asiantuntijarooli velvoittaisi? Vai joutuuko hän edes jollain tasolla varomaan sanojaan?

1.70 for Canada, 2.15 for USA and 16.00 for Finland to win the Women’s World Cup! Play now!

Tai voiko Pesonen esimerkiksi ruotia avoimesti alle 20-vuotiaiden maajoukkuerinkiin kuuluvien pelaajien esityksiä kriittisesti, jos tilanne sitä kutsuu puoleensa?

Erityisesti tarkoitan sitä, että koska näitä kysymyksiä joutuu kysymään, se osoittaa ettei asetelma ihan pelkästään ongelmaton ole.

Kyse on myös journalistista valinnoista. Miksi tämä on mielestäsi ongelma?

Väännetään rautalangasta: Vaikea olisi kuvitella vaikkapa Sauli Niinistöä tai Sanna Marinia arvioimassa eduskunnan kyselytuntien suorituksia. Voi tietysti ajatella, että politiikka on politiikkaa ja urheilu on vain leikkiä ja ihan sama.

Mutta kun kyse on myös journalismista, silloin tällaisia kysymyksiä ei pitäisi joutua pohtimaan. Ilmeisesti nyt on vain nähty hyviä nimiä ja hyviä sellaisiahan Jalonen ja Pesonen ovat. Mutta he ovat myös kaksoisroolissa, joka voi myös vaikuttaa tapaan, jolla he asioista puhuvat. Jos niin on, asetelma ei ole ainoastaan pelkästään raitis.