Alajärvi tarvitsee 4-5 uutta vahvistusta, mutta vanhoja rohmuja ei kannata katsoa
Alajärven pitää nousujuhlien humun jälkeen miettiä, miten joukkuetta pitää ja kannattaa vahvistaa ensi kaudeksi.
@JukkaRonka
Miesten Ykköspesis-kausi päättyi yllättäviin nousujuhliin, kun Alajärven Ankkurit kaatoi Ykköspesiksen viidennessä loppuottelussa Haminan Palloilijat.
Kumpikaan joukkue lähti kauteen kaukana suurimpien ennakkosuosikkien, Oulun Lipon ja Puijon Pesiksen, takana, mutta molemmat pelasivat vahvan ja nousujohteisen kauden. Välierissä Hamina laittoi lauluun ykkössuosikki Oulun ja Alajärvi Puijon.
Vaikka Hamina hävisi Alajärvelle, sillä on vielä yksi varapatruuna käytössään – karsinta Koskenkorvan kanssa. Tasoero on kuitenkin niin suuri, että jos Hamina kippaisi Kossun kumoon, se olisi pesäpallokauden suurin yllätys.
***
Alajärven nousussa on paljon positiivisia piirteitä. Joukkue on nuori ja se on koottu pitkälti seuran omista junioreista.
Juniorityötä voidaan tehdä monella tavalla, mutta se, mikä Alajärven nykyisessä joukkueessa ilahduttaa, on, että Alajärven nuorille kotkille on opetettu pesäpallon kannalta oikeita asioita niin taidollisesti kuin taktisesti.
Alajärven nuoret pelaajat pystyivät siksi ottamaan isoa roolia tällä kaudella Ykköspesiksessä enkä epäile yhtään, etteivätkö he olisi kypsiä pelaamaan ensi kaudella myös Superissa. Itse asiassa Elmeri Koivusalmi, Tuukka Etula ja lyöjäjokeri Juho Ihamäki olisivat voineet aivan huoletta pelata jo tällä kaudella Superissa.
Alajärvi ei ui seurana rahassa, eivätkä sen yleisömäärät välttämättä riitä mihinkään kulutusjuhlaan siirtomarkkinoilla. Omien nuorten ansiosta joukkue on saatu pidettyä kohtalaisen edullisena, eikä omien junioreiden pitäminen joukkueessa pitäisi olla taloudellisesti mikään mahdoton haaste.
Joukkueen omavaraisuus ja nykyisten runkopelaajien lahjakkuus antavat muutenkin hyvän pohjan lähteä rakentamaan ensi kauden joukkuetta.
21-vuotias Koivusalmi on erinomainen ja nopea kärkimies ja hyväkätinen kolmospolttaja. Koivusalmen kanssa saman ikäinen Etula on puolestaan vahva ja kylmäpäinen kotiuttaja ja numero neljä sekä kovakätinen koppari. Ihamäki on 23-vuotias lyöjäjokeri, jossa on vielä paljon ulosmitattavaa potentiaalia.
Koivusalmen, Etulan ja Ihamäen lisäksi myös kakkosena ja kolmosena pelanneet kokeneemmat Mikael Penninkangas ja Nestori Yli-Sissala ovat valmiita pelaajia Superiin.
***
Mutta sitten tullaankin mielenkiintoisin ja kriittisiin kysymyksiin: Miten paljon Akkureiden pitää vahvistaa joukkuetta, jotta se voisi realistisesti ottaen säilyttää sarjapaikkansa ensi kaudella ja mikä kenties vieläkin oleellisempaa – millaisia pelaajia Ankkureiden kannattaisi hankkia?
Aloitetaan helposta. Koivusalmi, Penninkangas, Yli-Sissala, Etula ja Ihamäki ovat selviä valintoja. Joukkueessa pelaa myös Lauri Ihamäen, Pyry Alasen, Ville Keltikankaan ja Jami Lassilan kaltaisia pelaajia, jotka voisivat mennä täydentävinä pelaajina Superin joukkueessa.
Antti Toivola on lukkarina pikkaisen liian kevyen sarjan lukkari Superiin, mutta hänellä on kotiuttajana potentiaalia ja voisi hyvinkin olla esimerkiksi toinen lyöjäjokeri Ihamäen rinnalla. Atte Kuosmanen on lainalapelaaja Sotkamon Jymystä, joten hänen kohtalonsa on auki.
Näistä maamerkeistä päästään siihen, että Alajärvi tarvitsisi ensi kaudeksi uuden lukkarin, yhden hyvän etukenttämiehen ja yhden tai kaksi linjan pelaajaa sekä mahdollisesti lyöjäjokerin. Puhutaan siis noin neljästä vahvistuksesta.
***
Se, mikä tekee Ankkureiden tilanteen mielenkiintoiseksi, on, että Superissa pelaa lukuisia Ankkureiden kasvatteja tai entisiä pelaajia muissa seuroissa. Omista pojista Matti Saukko, Jere Saukko ja uransa lopettamisesta ilmoittanut Janne Kivipelto ovat turhan kaukaisia unelmia.
En olisi myöskään vakuuttunut, olisivatko esimerkiksi Sami Mikkolanahon tai Sasu Iivarisen tasoiset entiset omat lyömämiehet tässä tilanteessa optimaalisia hankintoja – tai kannattaako Alajärven lähteä naaraamaan kokeneita rohmuja Kankaanpään jäämistöstä tai Seinäjoelta.
Paljon järkevämpää olisi miettiä, mistä Kitrolle löydettäisiin nykyisen joukkueen nuoren siiven kaltaisia nuoria ja lahjakkaita pelaajia, joille on opetettu samalla tavalla pesäpallon kannalta oikeita asioita kuin Alajärven omille nuorille huimille.
Siksi vastaus on ilmeinen, minne Ankkureiden kannattaisi katsoa: Vimpeliin ja Vimpelissä pesäpallokoulutuksen saaneisiin nuoriin pelaajiin, jotka eivät mahdu Vimpelin kovaan avaukseen.
Sellaisessa strategiassa olisi pitkäjänteistä järkevyyttä. Jos sen sijaan katsotaan vain kovalta kuulostavia nimiä, silloin ollaan helposti Kankaanpään tiellä.
Nyt Alajärvellä on kuitenkin aika ja syytä juhlia. Sarjanousu oli vanhalta ja maineikkaalta Alajärveltä yksi pesäpallon 100-vuotisjuhlavuoden kovimmista tempuista – ja lisenssin kanssa sillä ei pitäisi tulla minkäänlaisia ongelmia.
Eivät ne suuret tulot, vaan pienet menot. Siksi myös pienemmällä budjetilla voidaan pelata Superissa.