Suurimpien tähtien lähdöt kertovat, että Kitee on ensi kautta suurempien kysymysten äärellä

Samu Vainikainen pelasi hyvän kauden niin sisällä kuin ulkona siirryttyään viime syksynä Kiteelle Siilinjärveltä.

PesäpalloViistopolkumies

Suurimpien tähtien lähdöt kertovat, että Kitee on ensi kautta suurempien kysymysten äärellä

Mistä Elmeri Purmosen ja Hannes Pekkisen lähdöt kertovat? Siitä, että Kiteen Pallolla on edessään isoja kysymyksiä.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 2.10.2022 | KUVAT All Over Press

Kiteen Pallo

Kausi 2022

Kiteen Pallo ahdisti puolivälierissä Vimpeliä ja voitti jopa yhden ottelun, mikä jätti kaudesta hyvän jälkimaun. Todellisuudessa kausi oli kuitenkin odotuksiin nähden pettymys. Kitee putosi kärkiseurojen haastajien, Hyvinkään ja Kempeleen, vauhdista runkosarjassa ja vaikka kahdeksas sija olikin sijoituksellisesti odotettu, pelillisesti kausi oli varsin ailahteleva ja mukaan mahtui tappioita jopa sarjan heikommille joukkueille.

Kiteen ulkopeli oli selvästi parempaa kuin pahasti pettäneellä kaudella 2021. Sisällä ongelmana olivat kotiutukset. Lyöjäjokeri Jiri Pippola ylitti 62 lyödyllä juoksullaan kaikki odotukset, mutta pääkotiuttajista Samu-Kalle Varonen syttyi vasta kauden lopussa ja eikä Hannes Pekkinenkään lyönyt lopulta kuin 29 juoksua eli keskimäärin noin yhden juoksun per ottelu.

Kiteen kärki kulki Elmeri Purmosen, Jesse Eskelisen ja vaihtajajokeri Juuso Latun johdolla hyvin ja Samu Vainikainen oli hyvä lisä pelinteko-osastolle – mutta sitten tuli tulppa, jota Pippola ei yksin pystynyt purkamaan. Siihen Kiteen kausi pelkistetysti ottaen kaatui.

Vuoden pelaaja: Elmeri Purmonen

Elmeri Purmonen kuittasi hieman vaatimattomammin sujuneen toissa kauden pelaamalla vahvan kauden Kiteen kärkenä. Purmosen attribuutit ovat jo kaikkien tiedossa: hän on huippunopea, mutta sen lisäksi hänellä on kuuluisa pelurin rohkeus ja vaisto. Purmonen uskaltaa edetä röyhkeästi ja lähteä menemään sellaisilla lyönneillä, joilla moni jättäisi menemättä.

Ulkona Purmonen pelasi vaihtotilanteissa takalukijana ja takatilanteissa kakkoskulmaa, ja kehittyi ulkopelaajana. Toki hän ei ole vielä huippuluokan ulkopelaaja, mutta 20-vuotiaana Purmosella on aikaa kehittyä.

Muutokset

Kitee menetti ykköskärjestään kärkimies Elmeri Purmosen Sotkamoon ja kakkosena pelanneen Jesse Eskelisen Hyvinkäälle. Myös saranapelaajana pelannut Hannes Pekkinen siirtyi Purmosen mukana viemään karjalalaista valoa Kainuuseen. Pesäpallolegenda Sami Partanen  lopettaa uransa ja siirtyi Kiteen valmennustiimiin.

Menetykset ovat kovia, eikä Kitee ole pystynyt niitä paikkaamaan. Koskenkorvalta tuleva Otto Kauppinen ei ole kärkenä Purmosen tasoinen etenijä eikä Kiteellä ole Pekkiselle suoraa korvaajaa. Koskenkorvalta Mansen kautta tuleva Aku Kettunen on hyvä korvaaja kakkosena Eskeliselle.

Ulkona tilanne on parempi. JymyJusseista hankittu Joona Lehtinen tuo selvän parannuksen lukkaripeliin ja Kettunen on hyvä vahvistus linjaan. Haasteena on kuitenkin etukenttä. Vaikka Pekkinen ja Joni Lehikoinen eivät pelanneet mitään huippukautta, Kauppinen olisi etumieheksi joutuessaan vielä täydellinen raakile.

Arvio

Kiteen pakka saattaa vielä syksyn ja talven aikana elää. Neuvottelut Joensuusta takaisin Kiteelle muuttavan Topi Hurskaisen kanssa eivät ole edenneet, mutta eivät myöskään lopullisesti katkenneet. Vaihtoehtoja on muitakin, joten Kiteestä ei vielä voi lopullista sanaa sanoa Tällä hetkellä Kitee näyttää kuitenkin paperilla heikommalta kuin tällä kaudella.

Suurin kysymysmerkki on edelleen kotiutukset, sillä vaikka Pekkinen ei mitään järisyttävää esittänyt kotiuttajana, hän oli kuitenkin yksi pääkotiuttajista. Kiteen on talven aikana löydettävä harjoitussalilla Pippolan ja Varosen rinnalle lisää uusia pääkotiuttaja. Ensimmäisenä katseet kohdistuvat Otso Mäkelään ja Lassi Vasaraiseen. Yksi potentiaalinen valttikortti voi olla myös Pippola. Hänellä on potentiaalia kehittyä huippujokereiden tasoiseksi lyöjäksi, joka paukkaa kaudessa lähemmäksi 100 juoksua, mutta tapahtuuko se vielä ensi kaudella? Siinä on Kiteen kannalta iso ja mielenkiintoinen kysymys.

Kokonaisuudessaan Kiteen tilanne näyttää tämänhetkisessä valossa siltä, että Kitee taistelee vain itsensä kanssa kahdeksannesta sijasta. Hyvinkää nousi jo tällä kaudella kuudenneksi suureksi ja Tuomas Jussilan tulon myötä Kempele ottaa myös hajurakoa Kiteeseen. Toki kaikki on urheilussa mahdollista – myös se, että joku vie Kiteeltä varmalta näyttävän pudotuspelipaikan. Silloin kysymys olisi kuitenkin Kiteen pahasta epäonnistumisesta.

Kysymys

Kiteen iso kysymys on periaatteessa sama kuin Imatralla: Mikä on sen paikka ja rooli pesäpallokartalla?

Kiteellä käynnistettiin syksyllä 2019 kunnianhimoinen projekti uuden tulemisen rakentamiseksi. Alku näytti lupaavalta, mutta nyt nousukiito on hyytynyt, mitä kuvaa parhaimmin se, että Kitee menettää tämän kauden joukkueesta kaksi omaa huippulahjakasta kasvattiaan, Elmeri Purmosen ja Hannes Pekkisen.

Saman kysymyksen Kitee joutuu kohtaamaan myös tulevina kausina: Onko sen asema ja tulevaisuudennäkymä niin valoisa, että Kitee pystyy pitämään parhaat pelaajansa vai jääkö se sille tasolle ja siihen rooliin, missä se nyt on?

On ymmärrettävää, että urheilussa kunnianhimoisuuteen kuuluu ylöspäin pyrkiminen ja mitaleista ja mestaruuksista unelmointi, mutta kaikille mestaruuksia ja mitaleita ei riitä – ei myöskään parhaita pelaajia.

Mutta olisiko se kuitenkaan maailmanloppu vai voisiko Kiteelle ja kiteeläisille riittää se, että Kitee pelaa vuodesta toiseen pääsarjassa ja saa värikkäitä kesätapahtumia, jotka kokoavat Rantakentälle kiteeläisiä pesäpallon ystäviä viikosta toiseen?

Maailmassa on aika monta nimekästäkin urheiluseuraa, joille se riittää.

Lue myös: Kitee Pallo kiskaisi Mansesta yllätyskortin kakkoseksi ja toiseksi lukijaksi