Interin pelaamisessa on kriittinen heikkous, johon voivat iskeä muutkin kuin KTP
Inter voitti KTP:n 2-1, mutta Interin pelissä on voitosta huolimatta selkeitä heikkouksia. Niihin myös hyvin valmennettu KTP iski.
Veikkausliigassa aletaan epätasaisista ottelumääristä huolimatta olla puolivälin paikkeille.
Yksi alkukauden kummajaisista ottelumäärien puolesta on ollut Inter. Se näytti alkukaudesta lymyilevän sarjan keskikastin alapuolella, mutta todellisuudessa turkulaiset olisivat rästipelinsä hoitamalla kärjen vauhdissa mukana.
Tässä mielessä keskiviikon kierroksen ottelu nousujohteisesti pelannutta KTP:tä vastaan oli mielenkiintoinen. KTP oli hyvä mittari Interille ja Inter KTP:lle.
Inter on osoittanut tällä kaudella selvää potentiaalia pallollisessa pelissään. Täksi kaudeksi palkattu uusi päävalmentaja Jarkko Wiss on vienyt ajatustaan selvästi pelaavampaan suuntaan Ilves-ajoista. Inter pelaa parhaimmillaan jouhevaa yhden kosketuksen syöttöpeliä, jolla se saa aikaa hyviä hallintajaksoja ja vastustaja pakotetaan juoksemaan pallon perässä. Joukkueesta löytyy myös hyvää osaamista erikoistilanteissa ja hyökkääjä Darren Smith on väläytellyt sellaista osaamista, jota varmasti myös Espoossa häneltä haluttiin.
***
Interin ongelmat liittyvät puolustamiseen.
Välillä korkealla käyvien riskitasojen tai puuttuvien kotiinpäin juoksujen takia Inter joutuu liian usein puolustamaan vain puolustuslinjansa turvin tai se joutuu puolustamaan isoa tilaa vain 2-3 pelaajalla. Inter voitti Hongan viime viikonloppuna 2-0, mutta ottelutapahtumien valossa Espoossa ollaan tuloksesta varmasti vähintäänkin turhautuneita.
Myös Wissin suosima 5-3-2-puolustusmuoto jättää joukkueen ylimmät viisi pelaajaa liian usein juoksemaan isoissa tiloissa viiden puolustuslinjan maatessa alhaalla. Vaihtoehtoina on tiivistää joukkuetta pituussuunnassa tai aktivoida wing-backit mukaan paineistamaan laidoilla. Tuttua asiaa Huuhkajista.
Inter tarvitsee jatkossa parempaa oman boksin puolustamista, jossa keskikentän keskustan pelaajilla on parannettavaa tukiessaan puolustuslinjaa. Samoin erikoistilanteiden puolustaminen on liian ailahtelevaa.
On myös kylmä fakta, että Interin nuori maalivahtiosasto ei ole sarjan eliittiä. Inter on kärsinyt maalivahtiosastonsa epävarmuudesta, vaikka KTP:tä vastaan Eetu Huuhtanen torjuikin hienosti Willy Furtadon läpiajon.
***
KTP on näyttänyt alkukaudesta, että se kuuluu Veikkausliigaan. Valmentaja Jussi Leppälahti voi tilanteen näin jatkuessa keskittyä täysillä joukkueensa pelin kehittämiseen, sillä kotkalaiset ovat niittäneet alkukauden aikana myös tulosta. Vierasvoitto Hongasta pari viikkoa sitten oli kova näyttö nousijajoukkueelta.
KTP tietää, miten eri vastustajia vastaan pitää pelata. Keskiviikkona se iski juuri Interin pelissä oleviin ongelmiin. Interillä oli alun sähinöiden jälkeen käytännössä mahdotonta prässätä palloa pois kotkalaisilta ilman vieraiden helppoja virheitä tai heikkoa päätöksentekoa.
KTP oli lähellä mennä ottelussa johtoon, kun Furtado pääsi läpiajoon oppikirjahyökkäyksestä, jossa KTP pelasi Interin ulos tilanteesta linja kerrallaan. Ensin ylin viisikko isossa tilassa pihalle parilla syötöllä ja lopulta Mika löytyi hyvässä peliasennossa Interin puolustuslinjan edessä, joka pysäytti Juuso Hämäläisen. Furtado teki oikea-aikaisen liikkeen pysähtyneen Hämäläisen selustaan ja vain Huuhtasen kantapää piti lukemat tasoissa.
Inter siirtyi kuitenkin johtoon muutamaa minuuttia myöhemmin vapaapotkunsa jälkitilanteesta, jossa Interin pelaajat jäivät maalin eteen pelaamaan tilanteen loppuun. Osa KTP:n pelaajista lähti sen sijaan jo hyökkäämään, vaikka pallo oli Interillä. Näin KTP jäi alivoimaiseksi parhaalla maalintekosektorilla.
Toisen jakson alkuun KTP:n Miska Rautiola lensi suoralla punaisella suihkuun. Tilanteesta seuranneesta vapaapotkusta Mikael Almen laukoi onnekkaasti taululle 2-0.
Tämä tietenkin muutti ottelun kulun ja lähtökohtaisesti sinetöi voiton Interille. KTP pystyi kuitenkin alivoimaisenakin hallitsemaan ottelua ja tuli vielä maalin päähän ottelussa Matias Paavolan maalilla 71. minuutilla.
***
Interin voitokkaasta jaksosta huolimatta Wissillä riittää mietittävää Interin pelaamisen organisoinnissa: Miten saada ajoittain hyvään kombinaatiopelaamiseen ja pallolliseen vaiheeseen lisää laatua, esimerkiksi kaistanvaihtojen avulla?
Vasemmalla kiitävä Dimitri Legbo vaikuttaa hyvinkin kyvykkäältä pelaajalta Veikkausliigaan, mutta nyt hän kiitää laidallaan liikaa ilman palloa ja hyvät kombinaatiot ovat liikaa Petteri Forsellin varassa. Kapteeni Tommi Jyry on saatava myös enemmän pyörittämään peliä. 5-3-2:n toimivuudessa puolustusvaiheen aikana on myös kehitettävää.
KTP pelasi tappiosta hyvän ottelun ja tämä oli jälleen kerran osoitus siitä, mitä saadaan aikaan hyvällä valmennuksella, joka tarjoaa pelaajilleen työkaluja menestyä kentällä. Inter ei pystynyt vastaamaan KTP:n pallolliseen vaiheeseen, mikä on huolestuttava asia Interin kannalta. Moni muukin joukkue tulee KTP:n tavoin horjuttamaan Interiä, ellei näitä ongelmia saada ratkottua.
Tämä on myös kriittinen asia sen suhteen, kuinka korkealla Inter on kauden jälkeen. Pelaajamateriaalin potentiaalista homma ei jää kiinni.