Pesäpallossa ollaan tekemässä ensi kaudeksi yllättävää sääntömuutosta. ElmoTV:n tietojen mukaan miesten ja naisten Superpesiksessä ja miesten ja naisten Ykköspesiksessä ei pelata ensi kaudella runkosarjassa lainkaan supervuoroja, vaan tasatilanteessa siirrytään suoraan kotiutuslyöntikisaan, jonka ensimmäiselle kierrokselle osallistuisi kummastakin joukkueesta kuusi paria.

ElmoTV:n pesäpalloasiantuntija Pekka Arffman pitää seurajohtajien kaavailemaa sääntömuutosta järkevänä uudistuksena.

”Toivottavasti uudistus toteutuu, sillä siinä on oma järkensä. Pesäpallopelien yksi ongelma on ollut pelin kesto. Tällä ratkaisulla ottelut lyhentyisivät tasatilanteessa ainakin yhden vuoroparin verran, kun supervuoro jätettäisiin pelaamatta. Uudistus ei myöskään ”vääristäisi” urheilullisuutta, sillä supervuoropareissa marginaalit ovat usein yhtä pienet kuin kotiutuslyöntikisoissa, vaikka kysymys onkin kokonaisesta vuoroparista”, Arffman sanoo.

Seurajohtajat keskustelivat viikonlopun seminaarissaan myös siitä, kuinka miesten Superin putoaja ensi kaudella ratkaistaan.

Tällä hetkellä voimassa olevan päätöksen mukaan runkosarjassa viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaisi suoraan. Ongelmaksi on kuitenkin koettu se, että seurat haluaisivat pelata lisäotteluita, mutta paikallisottelut voisivat olla epäoikeudenmukaisia putoamisvaarassa olevien seurojen kannalta.

Tähän saakka voimassa olleessa lisäottelumallissa yksikään seura ei tästä syystä ole pudonnut suoraan, vaan kaksi viimeiseksi jäänyttä joukkuetta ovat pelanneet keskinäisen putoamiskarsinnan, jonka häviäjä on pudonnut Ykköspesikseen.

Arffman ymmärtää putoamisvaarassa olevien seurojen huolen, mikäli ensi kaudella pelattaisiin paikallisotteluita ja runkosarjan viimeiseksi jäänyt seura putoaisi suoraan Ykköspesikseen.

”Se malli voisi olla todella epäoikeudenmukainen joidenkin seurojen kannalta ja siksi paikalliskierroksista on joko luovuttava kokonaan tai löydettävä tasapuolisempi malli”, Arffman sanoo.

Arffman nostaa pöydälle aiemmin esittämänsä mallin, jossa pelattaisiin ensin kaksinkertainen runkosarja, jossa jokaiselle joukkueelle tulisi 24 ottelua. Runkosarjan jälkeen seitsemän parasta seuraa pelaisivat yksinkertaisen ylemmän loppusarjan ja kuusi heikointa yksinkertaisen alemman loppusarjan. Ylemmässä loppusarjassa joukkueille tulisi kuusi lisäottelua ja alemmassa viisi lisäottelua.

”Tässä mallissa alemmassa loppusarjassa joukkue voisi naarata teoriassa jopa 15 pistettä, joten sijoitukset ehtisivät vaihtua moneen kertaa ja jännitys olisi taattu. Kaiken lisäksi jokaiselle sijoituksella olisi merkitys. Kolme parasta joukkuetta pääsisivät säälipleijareihin, heikoin putoaisi suoraan Ykköspesikseen ja näiden neljän seuran väliin sijoille 11 ja 12 sijoittuneet joukkueet ratkaisivat sen, kumpi niistä karsii sarjapaikasta Ykköspesiksen voittajan kanssa”, Arffman laskee.