Naisten Superpesis-kauden viesti on selvä – mestaruuden vie joko Lapua tai Manse
Naisten Superpesis-kauden suurimmat ennakkosuosikit, Manse ja Lapua, ovat pitäneet pintansa runkosarjassa. Tilanne kärjen takana elää kuitenkin Pekka Arffmanin mukaan vielä runkosarjan viimeisillä kierroksilla.
@JukkaRonka
Naisten Superpesiksessä mennään jo loppusuoraa. Pekka, missä asennossa punnukset ovat kärkiseurojen osalta kaksi viikkoa ennen säälipleijareiden pudotuspelien alkamista?
Kausi on ollut ilahduttavan tasainen ja kauden aikana on nähty hienoja yllätyksiä. Kärjen osalta tilanne on kuitenkin selkeä ja juuri sellainen kuin ennen kautta näytti. Lapua ja Manse ovat selvästi kaksi parasta joukkuetta tässä sarjassa. Sitten tulee Seinäjoki, joka on pelannut kaikkineen hienon kauden.
Runkosarjan loppuun saadaan erittäin jännittävä loppu paitsi Lapuan ja Mansen keskinäisestä taistelusta, myös sen suhteen, miten sijat 4-8 jaetaan.
Rauma on todennäköisesti joko neljäs tai viides runkosarjassa, mutta sitten tulee kiharaisempi kolmikko, jonka muodostavat Joensuu, Kirittäret ja viime kauden mestarijoukkue Pori. Vaasallakin on vielä teoreettinen mahdollisuus nostaa sijoitustaan, mutta todennäköisesti Vaasa on rungossa kahdeksas.
Sanoit, että Lapua ja Manse ovat kaksi parasta joukkuetta sarjassa. Ovatko ne myös suurimmat mestarisuosikit?
Ovat ilman muuta – ja jos joku aikoo heittää ne ulos finaalista, siihen vaaditaan lähes yliluonnollisen kovaa suoritusta.
Molemmilla joukkueilla on erinomaiset ja vahvat materiaalit ja kummankin joukkueet pelinjohtajat, Jussi Muilu Lapualla ja Manu Vartia Mansella, ovat onnistuneet erinomaisesti pelinjohtajina.
Molemmat ovat vahvoja tekemään tilanteita, mutta molemmat ovat ennen kaikkea erittäin lyöntivoimaisia joukkueita.
Lapualla Janette Lepistöllä on tukenaan kaksi todella vahvaa kotiuttajaa, numerolla lyövän Iina Lehtinen ja lyöjäjokeri Riina Kerola. Kolmikko on lyönyt jo 127 juoksua ja he kaikki ovat Superin lyöjätilastossa TOP7:ssa. Lisäksi Lapua käyttää kotiutuksissaan rohkeasti kumuralyöntejä, jotka ovat harvinaisempia naisten puolella.
Mansen ykköskotiuttaja on Siri Eskola, mutta hänellä on tukenaan neljä tasaisen vahvaa kotiuttajaa – Anna Ala-Kauhaluoma, Maija Vastamäki, Lina Olenius ja Siiri Laine, jotka kaikki ovat lyöneet yli 20 juoksua.
Ainoa huoli Mansella on Virpi Hukan loukkaantumistilanne. Hän kävi kentällä Poria vastaan puolitoista viikkoa sitten, mutta loukkaantui uudelleen.
Kuten sunnuntaisessa joukkueiden kohtaamisessa nähtiin, näiden kahden joukkueen voimasuhteet ovat todella tasaiset. Tässä vaiheessa on vielä mahdoton sanoa, kumpi on vahvempi, jos ja kun tämä kaksikko alkaa vääntää kättä mestaruudesta, sillä tässä on vielä yli kuukausi pelaamatta ennen mitalipelejä.
Sinulla on varmasti jossain laskelmissasi näkemys myös siitä, mitä kärjen takana tapahtuu runkosarjan lopussa?
Seinäjoki ottanee kolmannen sijan runkosarjassa ja neljännen sijan ratkaisevat Rauma ja Kirittäret.
Fera on nyt Kirittäriä edellä kuusi pistettä, mutta Kirittäret on pelannut vasta 17 ottelua, kun Fera ja useimmat muut joukkueet ovat pelanneet jo 20 ottelua.
Kirittärillä on jäljellä seitsemän ottelua. Niiden joukossa on toki kova kotiottelu Mansea vastaan ja runkosarjan viimeisessä ottelussa Kirittäret kohtaa vieraissa Joensuun, joka on ollut Kirittärille hankala vastustaja. Muuten Kirittärien otteluohjelma on sellainen, että he voi kerätä viimeisen kahden viikon aikana yllättävänkin paljon pisteitä.
Feralla on nyt Joensuuhun kahden ja Poriin viiden pisteen kaula. Vaikka erot ovat nyt pienet, Feralla on kuitenkin helpohko loppuohjelma. Se kohtaa lopuissa otteluissa Vaasan kahdesti kotonaan sekä Haminan kotonaan ja Pöytyän vieraissa, ja jos mitään yllättävää ei tapahdu, Feran paikan sijoilla 4-5 pitäisi olla käytännössä selvä.
Kirittäret voi uhata vielä Feran neljättä sijaa. Muutenkin Kirittärien osakkeet ovat siinä mielessä nousseet, että Mari Mantsisen paluu loukkaantumisensa jälkeen lukkariksi ja Eeva Mäki-Maukolan kutsuminen apuun kesken kauden ovat selvästi vahvistaneet Kirittäriä.
Kun tähän lisätään Kirittärien rutiini ja sotkamonjymymäinen vahvuus olla parhaimmillaan syksyn ratkaisupeleissä, Kirittäret voi olla syksyn musta hevonen. Finaalipaikkaan en usko, mutta ei se täysin mahdotonkaan ole – varsinkin jos se kohtaisi Mansen, jolle Kirittäret ovat olleet viime vuosina mörkömäinen vastustaja.
Myöskään kauden pahasti alavireisesti pelannutta Poria ei voida täysin unohtaa. Se pelasi kaksi todella tasaista ottelua Mansea vastaan ja voitti otteluista toisen. Kysymys tiivistyy nyt siihen, saako se hengen lisäksi tuekseen myös voittavia ja tasaisia pelitekoja kentällä. Pelkällä hyvällä hengellä ei vielä suuria voiteta.
Näitä viimeisen kierroksen otteluita värittää se, että jokainen tämän hetken kärkiseuroista haluaa välttää runkosarjan 7. ja 8. sijan eikä 6. sijakaan mikään helppo ole. Ensimmäistä kertaa pelattavista säälipleijareista seiskan ja kasin pitäisi selvitä, mutta puolivälierissä vastaan tulisikin sitten joko Manse ja Lapua.
Kolmannessa paikassa kiinni oleva Seinäjoki on myös paha vastustaja puolivälierissä. Sekin on lyöntivoimainen joukkue. Lyöjätilastoa 2+51 lyödyllä juoksulla johtava Aino-Kaisa Mantere on joukkueen ykköskotiuttaja, mutta Maila-Jussit ei ole enää yksin Mantereen varassa. Tiia Valtanen, Anni Laakso ja Matilda Niskakangas tukeneet hyvin Manteretta ja lyöneet kolmestaan samat 53 juoksua kuin Mantere yksinään.
Lisäksi Maila-Jussit on pelannut hyvää ulkopeli. Joukkue on antanut jälkeen toiseksi vähiten juoksuja koko sarjassa, 81.
Miltä pudotuspelien asetelmat näyttävät tässä vaiheessa kesää?
Pudotuspeleistä on tänä vuonna kypsymässä poikkeuksellisen tasaiset ja mielenkiintoiset.
Suurin hämmentäjä on Pori. Harva osasi ennen kautta nähdä, että Pesäkarhuilla olisi edessään näin haastava kausi. Nyt ollaan kuitenkin lähellä sellaista tilannetta, että hallitseva Suomen mestarijoukkue lähtee pudotuspeleihin sijoilta 6-7.
Jos Pori olisi runkosarjassa kuudes, se saisi puolivälierissä vastaansa Seinäjoen, joka olisi todella mielenkiintoinen puolivälieräpari.
Jos Pori jäisi rungossa seitsemänneksi, silloin se joutuisi hakemaan ensin vauhtia säälipleijareista ja puolivälierissä vastaan tulisi Manse tai Lapua. Siinä olisikin jo puolivälierissä tarjolla sähköistä herkkua – niin Porin otteluparin osalta kuin kahdessa muussakin parissa, joissa todennäköiset otteluparit olisivat Rauma-Kirittäret ja Seinäjoki-Joensuu.
Mutta ei mennä asioiden edelle. Jännitys on joka tapauksessa taattu loppukauden ajaksi niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissä.