Iivo Niskasen vetäytyminen on iso takaisku suomalaisten MM-huumalle ja Niskaselle itselleen
Iivo Niskanen ei voi osallistua lainkaan Trondheimin MM-kisoihin. Takaisku on kova pettymys suomalaisille, mutta ennen kaikkea Niskaselle itselleen.
Suomalaisten pahimmat pelot Iivo Niskasen tervehtymisestä realisoituivat lauantaina, kun Hiihtoliitto vahvisti Viaplayn aiemmin päivällä kertoman tiedon, ettei Iivo Niskanen voi osallistua lainkaan Trondheimin MM-kisoihin.
”Influenssa. Toivoin. Yritin. Aika loppui. En vain pysty”, Niskanen kommentoi ratkaisuaan Instagramissa.
Uutinen ei tullut puskista, sillä Niskasen tiedettiin kamppailevan aikaa vastaan Faunin maailmancupissa saamansa influenssan kourissa. Myös Perttu Hyvärinen oli jo vetäytynyt MM-kisoista influenssan ja rhinoviruksen vuoksi.
Niskanen on ollut suomalaisen hiihtourheilun suurin taikasana aina siitä lähtien, kun hän voitti yhdessä Sami Jauhojärven kanssa parisprintin olympiakultaa Sotšissa 2014.
Vieremän hirmu on voittanut sen jälkeen 15 ja 50 kilometrin olympiakultaa ja 15 kilometrin maailmanmestaruuden sekä lukemattoman määrän muita mitaleita ja pienempiä bakkanaaleja.
Nytkin Niskasta pidettiin pitkään Suomen suurimpana mitalitoivona Trondheimissa. Monet uskoivat – ja norjalaiset pelkäsivät –, että Niskanen ilmestyisi Trondheimiin kuin taikaiskusta ja ilmoittaisi, että nyt aletaan hiihtää mitaleista.
***
Nyt niin ei tapahdu. Niskasen vetäytyminen MM-laduilta on kova takaisku suomalaiselle hiihdolla ja suomalaisille hiihtofaneille, mutta kaikista suurin takaisku se on Niskaselle itselleen.
Hän oli tehnyt valtavan määrän töitä ja vuodattanut valtavan määrän hikeä valmistautuessaan MM-talveen. Niskanen on hiihtäjänä jo sillä tasolla, ettei hän tule arvokisoihin vain osallistumaan, vaan menestymään. Yleensä vielä voittamaan.
Niskasen vetäytyminen Trondheimista on asetettava myös suurempaan kuvaan. Hän on jo 33-vuotias ja vaikka mieli ja sydän palaisivatkin täydellä liekillä, Niskasen uralla yhtenä maailman huippuhiihtäjistä näkyy jo vastaranta.
Se, kuinka monen vuoden päässä vastaranta on, riippuu Niskasesta itsestään, mutta hiihtämättömien arvokisojen määrä on joka tapauksessa rajallinen.
Milanon ja Cortina d’Ampezzon talviolympialaiset ovat vuoden, Falun MM-kisat kahden ja Lahden MM-kotikisat neljän vuoden päässä. Vuoden 2030 talviolympialaisiin on aikaa viisi vuotta.
Asioiden edelle on turha mennä, mutta jossain noilla nurkilla Niskasen komea ura viimeistään päättyy.
Jos pitäisi veikata, houkutus lyödä rahat kiinni Lahden MM-kisoihin olisi suuri.
***
Suomalaisessa huippu-urheilussa on pitkään ollut perinne, jonka mukaan menestyksen ja menestymättömyyden ero kulkee siinä kohtaa rajaa, jossa mitalit jaetaan tai ollaan jakamatta.
Kun Suomi jäi vuosi sitten ilman mitalia Pariisin kesäolympialaisissa, suomalainen huippu-urheilu lynkattiin sellaisella voimalla, että päitä oli pakko pudottaa. Kovien paineiden alla myös Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori katsoi parhaaksi vetäytyä suosiolla tehtävästään.
Trondheimissa mitalikynnys on jo ylitetty Lauri Vuorisen sensaatiomaisen sprinttipaukun ansiosta. Mitaleita tulee todennäköisesti vielä lisääkin, joten siinä mielessä Niskasen pois jääminen ei ole katastrofi.
Niskasen vetäytymisen myötä MM-kisahuumasta lohkesi kuitenkin iso järkäle, jonka nimeen me suomalaiset olemme vannoneet silloinkin, kun tähtiin ei ole ollut kirjoitettuna kaikista suurimpia tarinoita.