Sotkamon Jymyn kaarella näkyy Ruudun lähetyksissä mies, jota suuri yleisö ei välttämättä edes tunnista. 22-vuotias Petteri Timonen on kuitenkin kasvot mielenkiintoiselle kehitystarinalle pesäpallossa – kakkospelinjohtajien merkityksen ja arvostuksen radikaalille muuttumiselle.

Kakkospelinjohtajat ovat pitkään olleet pesäpallohierarkiassa toista tai kolmatta koria. Heillä on sinällään voinut olla pelin kannalta tärkeitä tehtäviä. He ovat toimineet mailamiehenä, taka-apuna ja pelinjohtajan ja pelaajien taktisena tukena. Sen lisäksi he ovat voineet olla arvokkaita linkkejä pelinjohtajien ja pelaajien välissä ja hengenluojia.

Kakkospelinjohtajat ovat voineet olla myös joukkueen fysiikkavalmentajia ja heille on saatettu antaa vastuulleen esimerkiksi vastustajien provosointi.

***

Vaikka kakkospelinjohtajien rooli on voinut olla hyvinkin tärkeä, se ei välttämättä ole näkynyt siinä, mitä heille on maksettu. Vielä nykypäivänä kakkospelinjohtajalle saatetaan jopa Superpesiksessä tarjota koko kaudesta talvitreenit mukaan lukien 5000-10 000 euron korvaus sekä kolme kassillista verkkareita, t-paitoja ja tuulipukuja.

Tuollaisella korvauksella sitoutuminen joukkueen ympärivuotiseen toimintaan ja kiertämään kesä Suomea ristiin rastiin vaatii kohtalaista intohimoa pesäpalloa ja peliä kohtaan.

Onneksi tilanne on nyt muuttumassa. Suuremmissa ja edistyksellisimmissä seuroissa kakkospelinjohtajille ei makseta enää pelkkiä nimellisiä korvauksia, vaan kakkospelinjohtajat ovat kokopäivätoimisia työntekijöitä ja heille maksetaan ympärivuotista palkkaa.

Muutenkin kakkospelinjohtajiin satsataan entistä raskaammalla kädellä. Hyvinkään Tahkon peliä on johtanut viimeiset puolitoista kautta Jarkko Pokela ja Sami Österlund, joista puhutaan usein pelinjohtajakaksikkona, vaikka Pokela on virallisesti ykköspelinjohtaja ja Österlund kakkospelinjohtaja.

Mansessa Jani Komulaisella on kokopäiväinen ammattilainen kakkospelinjohtajana, Altti-Jussi Ronkainen. Ronkainen nousee ensi kaudella Komulaisen paikalle ykköspelinjohtajaksi ja uudeksi kakkospelinjohtajaksi on jo nyt palkattu toinen sotkamolainen, Saku Komulainen. Hänkin tulee Manseen kokopäiväiseksi kakkospelinjohtajaksi.

***

Vaikka pesäpallokartalta löytyy Mansen ja Tahkon kaltaisia esimerkkejä, kakkospelinjohtajien arvostuksen nousemisen suurin moottori on ollut Sotkamon Jymy.

Sotkamo on jo useamman vuoden satsannut kakkospelinjohtajiin ja valmennustiimeihin. Kysymys ei ole ollut vain siitä, mitä kellekin on maksettu. Ajattelutavan juuri alkaa jo juniorivuosista ja ymmärryksestä, ettei kaikista junioreista tule välttämättä huippupelaajia, mutta heistä voi kehittyä pesäpalloon muulla tavoin arvokkaita tekijöitä – pelinjohtajia, kakkospelinjohtajia, valmentajia ja jopa seurajohtajia.

Petteri Timonen on tämän ideologian lapsi.

Hän kävi läpi Sotkamon pelaajaputken, mutta pelaajana urakehitys tyssäsi Poikien Superpesikseen ja miesten Suomensarjaan.

Sotkamossa nähtiin kuitenkin nuoren miehen taktiset lahjat. Siksi Jymy heitti hänet vuosi sitten – 21-vuotiaana – johtamaan farmiseuransa Simo Kirin peliä. Timonen luotsasi Simon komeasti heti avauskaudellaan Ykköspesiksen pudotuspeleihin.

Täksi kaudeksi kutsu kävi Sotkamon kakkospelinjohtajaksi Iiro Haimin valmennustiimiin.

***

Timosen vastuulla on perinteisempien kakkospelinjohtajien tehtävien lisäksi ennen muuta datan analysointi ja siitä johtopäätösten tekeminen jo otteluiden aikana.

Timosen tehtävät kertovat paitsi kakkospelinjohtajien merkityksen kasvusta myös siitä, että kakkospelinjohtajan tehtäviä ei huippupesäpallossa pysty hoitamaan enää toispuoliset osaajat.  Peliä on ymmärrettävä syvällisesti ja ymmärryksen on tultava suoraan selkäytimestä.

Sotkamolaisessa ja hieman provokatiivisesti sanottuna itäsuomalaisessa pesäpallo-opetuksessa on korostunut vuosikymmeniä pelin taktinen opettaminen jo pikkujunioreille.

Tätä taustaa vastaan ei ole sattuma sotkamolaistaustaisten pelinjohtajien ja kakkospelinjohtajien suuri määrä. Esimerkiksi toissa kaudella viidestä kärkiseurasta peräti neljällä peliä johti sotkamolaistaustainen pelinjohtaja – Mikko Kuosmanen Sotkamossa (mestari), Tomi Niskanen Vimpelissä (2.), Jani Komulainen Mansessa (4:s) ja Mikko Huotari Joensuussa (5:s.).

***

Kakkospelinjohtajien merkityksen ja arvostuksen nouseminen kertoo myös pelin muuttumisesta ja ennen kaikkea tilastojen ja datan voimakkaammasta hyödyntämistä.

Vaikka pesäpallo oli aikoinaan tulospalvelunsa rakentamisessa kehityksen kärkeä, datan hyödyntämisessä ja valmennuksen muuttumisessa akateemisempaan suuntaan pesäpallo tulee vielä kaukana siitä, miten dataa hyödynnetään jalkapallossa ja pohjoisamerikkalaisessa urheilussa.

Suunta on kuitenkin selkeä ja siksi Petteri Timosen kaltaisten modernien pesäpallo-osaajien merkitys tulee jatkossa koko ajan korostumaan.

Nyt pesäpallossa kamppaillaan kuitenkin datan hyödyntämisen lastentautien kanssa. Tilanne on karkeasti se, että kun datan pitäisi palvella peliä, peli palvelee nyt pikemmin dataa.

Pesäpallopeleistä on tullut äärimmäisen varovaisia ja yksioikoisia näytelmiä, joissa sisäpeliä pelataan prosenttien ehdolla. Samalla ulkopeli on saanut ylikorostuneen merkityksen, mitä on edesauttanut syöttölinjan samanaikainen madaltuminen.

ElmoTV:ssä on kannettu huolta pelin viihdyttävyydestä jo vuosikausia. Nyt aletaan olla niillä limiiteillä, että jos pelin viihdyttävyys laskee tästä vieläkin alemmaksi, silloin tarvitaan jo lapiota.