Mansen ja Joensuun kahdessa edellisessä ottelussa vieraskentällä kaatanut Pattijoki jatkoi voittoputkeaan kaatamalla Haminan lauantaina kotonaan 1-0 (2-2, 4-2). Pekka, joko Superpesiksen alakerran nokkimisjärjestys alkaa ratketa?

Alkaa. Haminan tilanne on ollut selvä jo ennen kauden alkua, mutta kun Pattijoki on saanut Antti Kiiskistä lukuun ottamatta kaikki pelaajat takaisin kehiin, myös sen tulokset ovat kohentuneet selvästi.

Pattijoki on nyt seitsemän pistettä edellä 11. olevaa Imatraa ja jos Pattijoen nykyisen terävyyden ja sen loppuohjelman lisää piste-eron päälle, niin Pattijoen pahin pelko, joutuminen putoamiskarsintaan Haminaa vastaan, voidaan unohtaa.

Kysymys on nyt pikemmin siitä, saisiko se vielä juostua kiinni jonkin pudotuspeliviivan tuntumassa olevan joukkueen kiinni. Piste-ero kahdeksantena olevaan Kempeleeseen on Pattijoen hyvien tulosten myötä kaventunut kuuteen pisteeseen eli ero on otettavissa vielä kiinni, mutta toisaalta myös Kempele on parantanut esityksiään.

Kiteeseen Pattijoen ero on nyt yhdeksän pistettä ja kovan loppuohjelman puristamaan Hyvinkääseen 11 pistettä. Niiden kiinni ottaminen on astetta kovempi muttei täysin mahdoton haaste. Tärkeintä on kuitenkin välttää joutuminen karsimaan suorasta putoamisesta Haminan kanssa, sillä Pattijoen tulevien kausien tilanne näyttää pitkien sopimusten myötä varsin lupaavalta.

Selittääkö Pattijoen heräämisen juuri se, että se on saanut parhaat miehensä jälleen kehiin?

Pitkälti selittää. Olisi ollut hieno nähdä, millaisen kauden Pattijoki olisi pelannut, jos kaikki pelaajat olisivat olleet terveenä. En näe mitään isoa syytä, etteikö Pattijoki voisi olla niillä sijoilla, joissa Kitee ja Hyvinkää nyt ovat.

Toisaalta loukkaantumisten kohdalla on aina kysyttävä, mistä ne johtuvat. Ovatko ne vain huonoa tuuria – mikä sekin kuuluu urheiluun – vai onko fysiikkaharjoittelussa tehty jotain, mikä selittää loukkaantumiset?

Ulkopuolisten on mahdoton vastata kysymykseen, mutta oleellista onkin, että tuo kysymys esitetään Pattijoella sisäisesti.

Pattijoella on joka tapauksessa koossa varsin lupaava joukkue. Kärkilyöntitilastoa johtava Onni Määttä oli loistohankinta Kempeleestä, Stillin veljekset Topi ja Vili ovat nousseet niin sisä- kuin ulkopelissäkin keskeiseen rooliin ja Pattijoelle on hyvä ja nuori lyöjäjokerikaksikko, Eemeli Mikkilä ja Martti Viitasalo.

Takakenttä tiedettiin jo ennen kautta Pattijoen haavoittuvimmaksi kohdaksi ja jos Pattijoki haluaa nousta taistelemaan keskikastin paikoista ensi kaudella, takakenttää olisi hyvä vahvistaa.

Perttu Westersund on tehnyt hyvää työtä vastuuvalmentajana ja hän on myös hyvä pelinjohtaja, olkoonkin, että Westersund kuuluu siihen pelinjohtajien koulukuntaan, joka haluaa viedä lyöntijärjestyksen jokaisessa vuoroparissa kasiin ja ysiin asti. Pattijoki on kuitenkin useimmissa otteluissa altavastaajajoukkue ja sille sopisi Mansesta ja Joensuusta otetuista voitoista paremmin rohkeampi peluuttaminen.

Alajärvi voitti lauantaina Kiteen 2-1 (1-2, 5-4, 3-2) ja on nyt neljä pistettä Pattijoen perässä. Miltä sen tilanne näyttää?

Hieman samanlaiselta kuin Pattijoen. Myös sillä on ollut haasteita loukkaantumisten kanssa. Etenkin joukkueen tärkeimmän sisäpelaajan Matias Litmanen poissaolo on sotkenut Alajärven sisäpeliä. Litmanen on pelannut kauden 21 ottelusta vain 11 ja se on näkynyt.

Alajärvikään ei ole saanut itsestään kaikkea irti. Pääsyy on toki ollut noissa loukkaantumisissa, mutta myös useiden pelaajien taso on heitellyt ja siksi Alajärvi on joutunut ruuvaamaan lyöntijärjestystään jatkuvasti.

Pelinjohtaja Eemil Peltomäki on selvinnyt ensimmäisestä täydestä kaudestaan Superin pelinjohtajan hyvin, mutta totta kai hänellä on vielä vara kehittyä sitä mukaa, kun kokemusta tulee lisää.

Alajärven kannalta pudotuspelipaikka on käytännössä jo karannut ja siksi sen runkosarjan päätavoite on välttää putoamiskarsintaan joutuminen.

Kumman uskot joutuvan karsimaan Haminan kanssa – Alajärven vai Imatran?

Alajärvellä on aavistuksen helpompi loppuohjelma kuin Imatralla, mutta vaikka Superin sarjaohjelmassa on muuten paljon ihmeellisyyksiä, Alajärven ja Imatran taistelun kannalta sarjaohjelman laatija on onnistunut. Joukkueet kohtaavat vielä kahdesti toisensa, ensin Imatralla ja neljänneksi viimeisellä kierroksella Alajärvellä.

Näissä otteluissa ratkaistaan se, kumpi joutuu karsimaan sarjapaikastaan Haminan kanssa, sillä kysymys on kahdesta kuuden pisteen eli yhteensä 12 pisteen ottelusta.

Mikä Imatran kauden on sotkenut?

Myös Imatra on kärsinyt loukkaantumisista ja joutunut peluuttamaan pahimman kriisin aikana takakentällä Suomensarjasta kiskaistuja pelaajia.

Menemättä siihen keskusteluun, mistä Imatran loukkaantumiset johtuvat, kaikkea ei voi kuitenkaan pistää pelkästään loukkaantumisten piikkiin.

Kun Imatra raivasi vastoin kaikkia odotuksia tiensä TalviSuperin lopputurnaukseen, sen pelillinen ilme oli aivan erilainen kuin mitä se on kesällä ollut. Joukkueesta räiskyi TalviSuperissa ja vielä kauden ensimmäisissä otteluissa ulospäin vahva yhteishenki ja usko omaan tekemiseen. Pelaaminen oli rohkeaa ja pelotonta niin sisällä kuin ulkonakin.

Nyt tuo positiivinen pelillinen ilme on kadonnut. Varmasti loukkaantumiset ja odotettua heikommat tulokset ovat vaikuttaneet Imatran pelilliseen ilmeeseen, mutta toisaalta on kysyttävä, mikä rooli Atte Hakalan pelinjohtamisella on ollut pelillisen ilmeen vaisuuteen?

Imatra olisi kaivannut heikkojen tulosten keskellä joukkueen sytyttämistä ja yksi tapa sytyttää joukkuetta olisi ollut peluuttaa paljon räiskyvämpää sisäpeliä ja hyödyntää vieläkin rohkeammin loistokauden pelanneen lyöjäjokeri Ville-Veikko Ollin hurjaa läpilyöntivoimaa. Kipinä ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään, kuten torstaisen Kitee-voiton riehakkuus osoittivat.

Miten näet putoamiskarsinnan asetelman, joutuipa Haminaa vastaan karsimaan joko Alajärvi tai Imatra?

Pelillisesti molemmat joukkueet ovat Haminaa vahvempia, mutta putoamiskarsinnassa pelaaminen on oma maailmansa.

Haminalle on tiennyt käytännössä koko kauden, että sen paras sauma säilyä sarjassa on putoamiskarsinta. Sen sijaan sellaiselle joukkueelle, joka lähti hakemaan pudotuspelipaikkaa ja jolle jo pelkkä karsintaan joutuminen on valtaisa takaisku, karsintasarja on psykologisesti paljon raskaampi haaste.

Putoamiskarsinnan pelaaminen paras viidestä -järjestelmällä ja vieläpä siten, että pudotuspeleissä pelataan myös Supervuorot, suosii pelillisesti vahvempaa joukkuetta, mutta Haminan ja esimerkiksi Imatran kenttä ovat niin antavia ja laakeita, että siellä läpilyönti tarkoittaa herkästi kentän tyhjentämistä eli parhaimmillaan tai pahimmillaan neljää juoksua.

Näin toinen joukkue voi hallita ottelua ja voittaa avausjakson, kunnes yksi onnistunut läpilyönti toisella jaksolla muuttaa ottelun kulun.