Liiga on ajautunut tilanteeseen, jossa demokratia pitää sen kehittämistä kuristusotteessa

HIFK:n etu Liigan kehittämisessä on erilainen kuin monen pienemmän seuran.

JääkiekkoLiiga

Liiga on ajautunut tilanteeseen, jossa demokratia pitää sen kehittämistä kuristusotteessa

Olisiko 10 joukkueen Liiga paras ja toimivin ratkaisu? Väärä kysymys, sitä on turha edes pohtia.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 9.9.2025 | KUVAT All Over Press

Jääkiekon SM-liiga alkaa tiistaina ristiriitaisissa tunnelmissa.

Liiga on menettänyt jäällä takavuosien loistonsa ja vetovoimansa ja siitä on tullut eurooppalaisessa vertailussa kakkoskorin kiekkosarja.

Samaan aikaan monien seurojen taloudet ovat kuralla tai ainakin hetteisellä pohjalla.

Liigan sisällä ymmärretään, että Liigalle on pakko tehdä jotain. Kysymys on vain siitä, kuka ymmärtää ja miten – ja kenen ehdoilla Liigaa lähdetään kehittämään.

***

Keskeisin kysymys tiivistyy tällä hetkellä sarjajärjestelmään. Pelkistetysti sanottuna siihen, kuinka monta seuraa Liigassa pitäisi pelata. Nyt seuroja on 16.

Liigan sisällä on tiedostettu, että joukkuemäärää pitäisi pienentää. Liigassa on puhuttu jo parin vuoden ajan Liigan jakamisesta tavalla tai toisella.

Aluksi ajettiin mallia, jossa Liiga olisi jaettu kahteen 8-10 joukkueen sarjaan – A- ja B-liigaan. Toisin sanoen sarjaan, jossa suurimmat seurat olisivat pelanneet paremmassa Liigassa ja pienemmät seurat B-liigassa.

Malli torpattiin lopullisesti Liiga-pomojen kokouksessa kesän alussa.

Sarjajärjestelmää on työstetty myös siltä pohjalta, että Liiga jaettaisiin NHL:n tyyliin kahteen konferenssiin.

Uudesta sarjajärjestelmästä oli tarkoitus tehdä linjapäätös elokuun lopulla Liiga-seurojen kokouksessa, mutta päätöksiä ei saatu aikaan. Seuraavan kerran asioista on tarkoitus keskustella vuoden lopulla.

***

Liiga on ajautunut sarjajärjestelmän uudistamisessa klassiseen dilemmaan – demokratian sudenkuoppaan.

Demokraattisella päätöksenteolla on länsimaisessa kulttuurikäsityksessä kaunis kaiku. Vakka demokratia onkin lähtökohtaisesti hieno ja arvokas asia, demokratia voi johtaa myös siihen, että se ottaa kehityksestä kuristusotteen.

Juuri niin on käynyt Liigalle.

Liigan uudeksi sarjajärjestelmäksi ei etsitä parasta ratkaisua, vaan ratkaisua, joka sopii kaikille ja menee läpi Liigan demokraattisessa päätöksentekoprosessissa.

On ymmärrettävää, että jokainen seura katsoo Liigan kehityshankkeita omasta näkökulmastaan.

Uutta ja suppeampaa Liigaa ovat ajaneet voimakkaimmin suuret seurat – lähinnä HIFK, Tappara, Ilves ja Kärpät. Ne olisivat halunneet karsia Liigan joukkuemäärän optimaalisessa tilanteessa kymmeneen seuraan.

Liigan supistamisen esteenä on kuitenkin se, miten mallissa kävisi pienemmille seuroille. B-Liigaa olisi voitu toki sanoa Liigaksi, mutta jokainen ymmärtää, että B-Liiga olisi ollut vain hienompi nimi Mestikselle.

***

Pienten seurojen ahdistuksen ymmärtää, mutta se ei poista sitä, että Liigan sarjajärjestelmää kehitetään nyt ennen muuta pienempien seurojen ehdoilla – sillä, että ne säilyttävät Liiga-statuksensa.

Siksi Liigalla ei ole vaihtoehtoja. Sen on käytännössä pakko löytää sellainen sarjajärjestelmä, joka tyydyttää myös pienempiä Liiga-seuroja. Puheet kymmenen seuran Liigasta voidaan unohtaa.

Ei siksi, etteikö se voisi olla paras ja toimivin ratkaisu, vaan siksi, että näin demokratia toimii.