Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste suhtautuu varauksellisesti Pesäpalloliiton ja Superpesis Oy:n suunnitelmiin tehdä yhden vedonlyöntiyhtiön kanssa yksinoikeussopimus, kun pelimarkkina Suomessa muuttuu vuonna 2027 lisenssipohjaiseksi.

Vaihtoehtona olisi esimerkiksi jääkiekossa harkittu niin sanottu hydbridimalli, jossa liitto tai Liiga tekisivät oman yhteistyösopimuksen peliyhtiöiden kanssa, mutta seurat voisivat tehdä omia sopimuksiaan.

Pesäpalloliitossa ja Superpesis Oy:ssä on harkittu, että jos joku seura ei suostuisi yksinoikeussopimuksen mahdollistavaan sarjasopimukseen, se voitaisiin jopa sulkea sarjasta.

”Jos lajiliitto kieltäisi seuroja tekemästä omia sopimuksia vedonlyöntiyhtiöiden kanssa, tällainen määräys olisi ristiriidassa määräävää markkina-asemaa koskevan kilpailulainsäädännön kanssa. Lajiliitolla tai lajin kattojärjestöllä ei ole oikeutta estää seuroja tekemästä omia sopimuksia, koska kysymys olisi selkeästi kilpailun rajoittamisesta”, Rauste sanoo.

”Tällainen yksinoikeuspäätös olisi ristiriidassa myös kartellilainsäädännön kanssa. Jos lajiliitto ja seurat sopisivat, että ne tekevät sopimuksen vain yhden vedonlyöntiyhtiön kanssa ja kieltäisivät sopimukset kaikkien muiden peliyhtiöiden kanssa, kysymys olisi silloin kartellista.”

”Sen voisivat riitauttaa paitsi seurat, myös ne vedonlyöntiyhtiöt, joilta tällaisella sopimuksella estettäisiin mahdollisuus tehdä omia markkinointisopimuksia pesäpalloseurojen kanssa.”

Seurojen mahdollinen sulkeminen sarjasta on Rausteen mukaan enemmän pelote kuin todellinen uhka.

”Päätöksiä voidaan toki aina tehdä, mutta jos päätös on lain tai säädösten vastainen, se on silloin mitätön ja jos asia etenisi juridiseen käsittelyyn, päälle tulisi vielä sakkorangaistus.”

”Jos päätöksen riitauttava seura uhattaisiin sulkea sarjasta, se voisi viedä asian Kilpailuviraston käsiteltäväksi. Kilpailuviraston päätös voi viedä oman aikansa, mutta kiireellisissä tapauksissa seuralla olisi mahdollisuus hakea käräjäoikeudesta turvaamistoimi, jolloin mahdollista sarjasta sulkemista ei voitaisi panna täytäntöön ennen kuin Kilpailuvirasto on käsitellyt asian”, Rauste sanoo.

Avoin kysymys on myös se, miten mahdollisen yksinoikeussopimuksen potti jaettaisiin: miten paljon Pesäpalloliitto ja Superpesis Oy ottaisivat päältä ja miten loppueurot jaettaisiin – jaettaisiinko tulot tasan miesten ja naisten Superpesis-seurojen kesken ja saisiko jokainen seura potista saman suuruisen summan?

Rausteen mukaan tasajako istuu huonosti länsimaiseen vapaan kilpailun käsitteeseen.

”On selvää, että potin pitäisi jakautua kiinnostuksen mukaan. Jos miesten Superpesis-kiinnostaa enemmän ja siitä lyödään enemmän vetoa kuin naisten Superpesiksestä, silloin sille kuuluu suurempi osa tuloista.”

”Sama pätee seuroihin. Niiden, jotka ovat kiinnostavimpia seuroja ja joista lyödään enemmän vetoa, kuuluu saada enemmän. Muutenhan kysymys olisi pienempien seurojen ehdoilla tehtävästä tulojen sosialisoinnista”, Rauste sanoo.