Darwin Núñez on kävelevä esimerkki jalkapallon armottomuudesta ja julmuudesta
Tietokilpailukysymys: Missä Liverpoolin entinen floppihyökkääjä Darwin Núñez pelaa tällä hetkellä? Vastaus: Ei missään.
Muistatteko vielä Darwin Núñezin, sen uruguaylaisen maalihirmun, joka kesällä 2022 siirtyi 100 miljoonalla eurolla Benficasta Liverpooliin. Sen saman pelaajan, josta piti tulla Anfieldilla legenda, mutta josta tuli hukattujen maalipaikkojen mestari, tolppien ja ylähirsien pommittaja.
Kukaan ei kiistänyt Núñezin potentiaalia. Ei hänen nopeuttaan ja kykyään irrottautua vastustajista muutamalla askeleella ja laukoa tulisesti suoraan liikkeestä.
Ja totta kai Núñez teki myös maaleja. Valioliigassa kolmessa kaudessa 25 ja kaikki kapinat mukaan lukien 40.
40 maalia oli kuitenkin armottoman vähän 143 ottelussa 100 miljoonan euron hyökkääjälle.
Liverpool uskoi ja uskoi Núñeziin, luotti siihen, että jos hänelle antaa aikaa, hän kyllä sopeutuu Valioliigan vaatimustasoon ja alkaa tehtailla samanlaisia maalimäärejä kuin Benficassa. Viimeisellä kaudellaan Benficassa silloin vielä 22-vuotias uruguaylainen iski 28 sarjaottelussa 26 maalia.
Nuo maalit tekivät hänestä yhden jalkapallokenttien himotuimmista hyökkääjistä.
***
Kysymys kuuluu, missä Núñez nyt pelaa?
Vastaus kertoo jalkapallomaailman tylyydestä ja armottomuudesta.
Hän ei pelaa missään.
Núñez siirtyi viime kesänä 53 miljoonalla eurolla Liverpoolista Saudiliiga-seura Al-Hilaliin.
Núñezilla olisi ollut ottajia ympäri Eurooppaa, mutta hän päätti kumartaa rahaa. Núñez ei ymmärrettävästi hanki lähimainkaan samanlaisia miljoonavuoria kuin Cristiano Ronaldo, mutta 450 000 euroa viikossa on sellainen rahamäärä, ettei mikään seura olisi maksanut sitä hänelle missään muualla. Hyvä jos puoliakaan siitä.
Núñezin alkukausi Al-Hilalissa ei ollut mikään järkyttävä menestys. Hän teki 16 liigaottelussa kuusi maalia, kun Saudliigan parhaat maalintekijät Ivan Toneyn, Cristiano Ronaldon ja Julián Quiñonesin johdolla lähestyivät tammikuussa jo 20 maalin rajaa.
Todellinen paukku Núñezia odotti tammikuun siirtoikkunan viimeisillä metreillä.
Paukku ei ollut se, että Al-Hilal hankki 38-vuotiaan ranskalaislegenda Karim Benzeman siirtoikkunan viimeisenä päivänä Al-Ittihadista.
Todellinen jysäys oli se, mitä tapahtui seuraavaksi.
Saudiliigan sääntöjen mukaan seurat saavat peluuttaa maksimissaan kahdeksaa ennen vuotta 2003 syntynyttä ulkomaalaista pelaajaa joukkueessa.
Säännön tekee hankalaksi se, ettei kysymys ole kerralla kentällä tai ottelukohtaisessa kokoonpanossa olevista pelaajista, vaan pelaajista, jotka saa nimetä 25 pelaajan liigarinkiin kauden alkaessa ja tammikuun siirtoikkunan sulkeutuessa.
Loppu on helppo arvata. Al-Hilalin päävalmentaja Simone Inzaghi joutui tammikuun siirtoikkunan sulkeuduttua päättämään, ketkä kahdeksan ulkomaalaista pelaajaa kuuluvat loppukauden ajan liigaotteluissa seuran pelaavaan kokoonpanoon ja ketkä eivät.
Benzema kuului kokoonpanoon, Núñez ja entinen Arsenal toppari Pablo Mari eivät.
Tämä tarkoittaa, että Núñez saa pelata loppukauden aikana vain Aasian Mestarien liigan otteluita, joita Al-Hilalilla on maksimissaan seitsemän – eikä silloinkaan ole taattua, että Núñez pääsisi kentälle asti.
***
Mitä siis tässä kohtaa pitäisi ajatella?
Surra ja sääliä vai todeta, että jalkapallo on maailman huipulla julmaa tanssia, jossa jokainen siirtoaskel voi olla onnenpotku tai armoton virhe.
Toissa vuonna Uruguayn maajoukkueessa pelaaminen oli Núñezin henkireikä. Hän pelasi 11 maaottelua ja teki niissä viisi maalia.
Kaikki siis hyvin – paitsi, ettei ole.
Núñez sai viiden ottelun pelikiellon osallisuudestaan surullisen kuuluisaan tappeluun kannattajien kanssa Copa Américassa kesällä 2024.
Kun sen päälle lisättiin Núñezin polvivammat ja heikot esitykset Saudiliigassa, hän pelasi viime vuonna Uruguayn maajoukkueessa vain koko vuoden aikana kolme ottelua tekemättä maaliakaan.
Nyt Uruguayssa seurataan henkeä pidätellen, vieläkö Marcelo Bielsa luottaa Núñeziin kesän MM-kisoissa.
Jos ei luota, kuka silloin luottaa enää häneen?
Toivottavasti edes Núñez itse.
