Chelsean vaarihankinnoille voidaan ilkkua, mutta ne kertovat isosta ja terveestä muutoksesta

Kesäkuussa 36 vuotta täyttänyt Jordan Henderson valittiin Englannin MM-kisajoukkueeseen. Mies kesti menoa, mutta miehen ranne ei.

JalkapalloValioliiga

Chelsean vaarihankinnoille voidaan ilkkua, mutta ne kertovat isosta ja terveestä muutoksesta

Chelsea on tekemässä kaksi hankintaa, joille monet ilkkuvat. Jukka Röngän mukaan kannattaa kuitenkin katsoa hankintojen taakse ja pohtia, mistä ne kertovat.

Mari Salmela
TEKSTI Mari Salmela
JULKAISTU 28.7.2026 | KUVAT All Over Press

Chelsea on hankkimassa kaksi kokenutta pelaajaa, 36-vuotiaan Jordan Hendersonin ja 35-vuotiaan Danny Welbeckin. Jukka, onko tämä joku vitsi?

Ymmärrän hyvin, että monet pitävät Hendersonin ja Welbeckin mahdollisia hankintoja vitsinä ja some täyttyy kaiken näköisistä ilkkumisista.

Tärkein asia näissä kaupoissa ei ole se, ketä Chelsea on hankkimassa, vaan mistä nämä hankinnat kertovat.

Chelsea on ollut Todd Boehlyn ja Bedhad Eghbalin noustua valtaan neljä vuotta sitten enemmän tivoli kuin loogisesti toimiva jalkapalloseura, mikä on näkynyt etenkin siirtomarkkinoilla. Chelsea on käyttänyt neljän vuoden aikana yli 1,5 miljardia puntaa uusien pelaajien ostamiseen. Sillä rahalla se on ostanut ennätykselliset 50 pelaajaa eli keskimäärin 12-13 pelaajaa kautta kohden.

Välillä on ollut vaikea ymmärtää, kuka ihme näistä kaupoista on päättänyt, sillä niissä ei ole ollut mitään selvää logiikkaa. On vain ostettu ostamisen ilosta ja pantu managerit tekemättömään paikkaan.

Näissä hankinnoissa näkyy kuitenkin uudenlainen valo, sillä hankinnoissa ei ole Boehlyn, Eghbalin tai seurajohdon kädenjälkeä. Henderson ja Welbeck ovat yksiselitteisen selvästi Chelsean uuden managerin Xabi Alonson haluamia hankintoja.

Se, onnistuvatko Henderson ja Welbeck The Bridgella, on oma tarinansa, mutta jos Chelsea haluaa nousta takaisin huippuseuraksi, se ei voi enää sohlata siirtomarkkinoilla ja joukkueen rakentamisessa samalla tavalla, mitä se on tehnyt uuden regiimin valtakauden aikana.

Nämä hankinnat ovat merkki siitä, että jokin Chelseassa on muuttunut – ja siinä muutoksessa on Chelsean mahdollisuus.

Mikä näiden kahden mahdollisen hankinnan logiikka on?

Ilmiselvästi se, että Alonso haluaa pukukoppiin sellaista johtajuutta, jota kokeneet pelaajat tuovat mukanaan.

Bayer Leverkusenissa hänellä oli sensaatiomaisella mestaruuskaudella 2023-2024 kipparina 34-vuotias Lukas Hradecky ja Alonso hankki joukkueen toiseksi henkiseksi johtajaksi kesällä 2023 kokeneen Granit Xhakan.

Näissä hankinnoissa on samoja kaikuja. Henderson ja Welbeck eivät ole mikään 38 liigaottelun pelaaja, vaan he ovat täsmähankintoja, joiden ensisijainen rooli on harjoittelun ja kaiken muun tekemisen laadunvalvonta joukkueen sisältä käsin.

Henderson ja Welbeck ovat kovan luokan ammattilaisia, joiden asennetta kuvaa se, että Henderson valittiin Englannin tämän kesän MM-kisamiehistöön ja Welbeck on selättänyt äärimmäisen vaikeat loukkaantumiset ja tehnyt kahdella edellisellä kaudella kummallakin yli kymmenen liigamaalia Brightonissa.

Uskon, että Alonso ostaa ensisijaisesti juuri näitä ominaisuuksia. Varmasti kaksikko saa myös peliaikaa, pääosin vaihtopelaajina, mutta muutamissa peleissä myös avauksessa.

Kumpikin voi olla otteluiden ratkaisuhetkillä tärkeässä roolissa – Henderson maltin ja rauhallisuuden tuojana ja Welbeck käärmemäisenä viimeistelijänä, joka saattaa ja varmasti tuleekin iskemään muutaman elintärkeän maalin Chelsealle kauden aikana.

Miltä Chelsean tilanne näyttää vajaa kuukausi ennen uuden liigakauden alkua?

Tärkein asia on se, että nyt heillä on manageri, jonka auktoriteetti ja kaluunat näyttävät riittävän myös seurajohdon edessä. Chelsea on huutanut viimeisen neljän vuoden aikana joukkueen manageroinnin lisäksi sitä, että joku manageroisi myös seurajohtoa. Tässä mielessä Alonson merkitys voi olla suurempi kuin vain se, mitä hän tuo kentälle.

Vaikka Henderson ja Welbeck ovatkin pikkurahan hankintoja, Chelsea on käyttänyt tämän kesän hankintoihin jo yli 200 miljoonaa puntaa ja lisää on tulossa.

117 miljoonaa puntaa maksanut Morgan Rogers oli raskaansarjan hankinta, samoin Marco Palestra on hyvä lisä puolustukseen. Geovany Quenda on enemmän tulevaisuuden hankinta.

Chelsea on sopinut myös toppari Maxence Lacroixin 60 miljoonan punnan siirrosta. Chelsea etsii myös uutta maalivahtia ja joutuu varmasti maksamaan hänestä 30-40 miljoonaa puntaa.

Puhutaan siis jälleen helposti yli 300 miljoonan punnan kesästä – ellei jopa enemmästäkin.

Jos kaiken kesän aikana tapahtuneen kehityksen laskee yhteen, kaikki merkit viittaavat siihen, että Chelsea on kääntymässä oikealle tielle. Se ei muuta sitä, että sen linja edelleen poukkoilee. Sen edellinen strateginen linjaus oli satsata nuoriin pelaajiin – ja sitten se ostaa 36- ja 35-vuotiaat pelaajat.

En kuitenkaan tarttuisi näihin kahteen hankintaan liikaa. Tärkeintä on nyt se, mitä vielä siirtoikkunan viimeisinä viikkoina tapahtuu ja miten Chelsean pelillinen ilme lähtee kehittymään Alonson aikana.

Alonso tuo mukanaan selvän muutoksen Chelsean pelitapaan ja siksi kaikki nykyiset pelaajat eivät välttämättä istu hänen ryhmitykseensä ja roolitukseensa.

Uskon kuitenkin, että Alonso saa vakautettua Chelsean toimintaa niin kentällä kuin kentän ulkopuolella, ja Chelsea nousee jo tulevalla kaudella taistelemaan Valioliigan kärkisijoista. Se ei tarkoita vielä mestaruutta, mutta olisi suuren luokan yllätys, jos Alonso ei veisi heti avauskaudellaan Chelseaa Mestarien liigaan kaudeksi 2027-2028.