Yleisurheilu on ollut suomalaisen urheilukesän suuria piristyksen aiheita. Yksi erityinen herkkupala ei ole päässyt kuitenkaan tulemaan esiin.

Eikä ihan heti pääsekään, koska kesän kilpailukalenterin laadinnassa ei osattu ennakoida sitä, mitä miesten pikajuoksussa tapahtuu. Siis sitä, että miesten 200 metrillä kuplii nyt todella mielenkiintoinen suomalainen kehitysilmiö – joka ei kuitenkaan pääse kunnolla esiin, koska juuri 200 metrin kisoja järjestetään tänä kesänä hämmentävän vähän.

Jos mitään erityisjärjestelyitä ei kehitetä, parhaita kakkosen tykkejä ei saada samalle viivalle ennen elokuuta! Siksi suomalainen yleisurheilu jättää käyttämättä nyt ainutlaatuisen tilaisuuden.

Motonet GP-sarjan seuraava osakilpailu on keskiviikkona Lahdessa. Tarjolla on monenlaista laadukasta herkkua, mutta miesten pikamatkana on tuttuun tyyliin 100 metriä, ei 200 metriä. Toki satanenkin on nyt huippukiinnostava, käynnissä on useampia upeita kehitysilmiöitä ja Lahdessa on olosuhteiden sattuessa luvassa useita henkilökohtaisia ennätyksiä – ja jopa SE-tuloksen lähentelyä.

Mutta silti, lähes koko tätä Lahdessa satasen tykittävää kansallista kärkikaartia yhdistää se, että se paras matka olisi kaikille 200 metriä. Juuri tässä lajissa on kehittymässä ilmiö, josta on realistista odottaa lähivuonna laajalla rintamalla samanlaista tykitystä kuin nyt nähdään naisten pika-aidoissa. Vähintään eurooppalaiselle huipulle on tähyämässä useampia erittäin hyvässä kehitysvaiheessa olevia juoksijoita.

Kun tämä mahdollistaa juuri sopivalla tavalla hiostavan jatkuvan kansallisen kilpailutilanteen, on odotettavissa, että ainakin joku nousee tästä porukasta SE-tason juoksijaksi – eikä useammankin alle 20,50 aikoja painelevan juoksijan löytyminen jo aivan lähivuosina enää mahdottomuus ole.

Tai siis näin olisi, jos kalenterissa olisi kisoja, joilla sitä keskinäinen kilpailu pääsisi jalostamaan vauhtia paremmaksi!

Viime viikolla loistoajan 10,28 satasella täräyttäneen Samuli Samuelsson askeleelle juuri 200 metriä tarjoaisi parhaat mahdollisuudet loistaa. Kun nopeuspuoli on kunnossa, on jokseenkin varmaa, että myös 200 metriä kulkee nyt komeasti ennätystahdissa – ja kansainvälisessä vertailussa satasta kovemmalla tasolla.

Samuelssonin ohella olisi erittäin mielenkiintoista nähdä Samuel Purolan suoritus nimenomaan 200 metrillä. Takavuosien teinitähdellä on takanaan pari vaikeampaa kisakautta, mutta nyt ongelmat on saatu haltuun ja ilmassa on ison kehitysaskeleen odotusta. Parin viikon takaisen Oulun kisan tulos 21,04 oli myös vahva näyttö, etenkin kun ottaa huomioon sen, että aika juostiin liki arktisissa olosuhteissa – ja kaiken lisäksi juoksijat joutuivat odottelemaan minuuttitolkulla starttia, kisapukeissa kylmässä viimassa värjötellen, lähetyksen sähläysten vuoksi.

Eikä mielenkiinto tähän jää. Roope Saarinen on kehittynyt viime vuodet tasaisesti ja systemaattinen työ tulee viemään tänäkin kesänä uusille ennätystasoille. Ja paras laji, kyllä se on ennemmin 200 metriä, tai jopa 400 metriä, ei satanen. Myös Riku Illukan nopeuspuoli on kehittynyt niin lupaavasti, mikä että olisi hyvä nähdä mihin se johtaa satasen ohella myös 200 metrillä. Sama pätee Viljami Kaasalaisen kohdalla. Lisäksi vanha kettu Eetu Rantala on yhä pelissä mukana. Ja mitä tekee Oskari Lehtonen, jonka kehitystahti juuri kakkosella on jäänyt viime vuosina turhankin vähälle huomiolle.

Asetelma onkin kesän 2020 todellisuudessa se, että Kalevan kisoista ei välttämättä saa mitalia, vaikka alittaa 21 sekuntia. Niukalla 21 sekunnin alituksella voi jäädä jopa viidenneksi.

Jo pitkään suomalaisessa yleisurheilussa on jossiteltu sillä ajatuksella, että voi, jospa arvokisojen ohjelmassa olisi naisten pika-aitaviesti.

Kohta voi samaa alkaa miettiä miesten 200 metrin kohdalla. Tai siis voisi, jos tätä suomalainen yleisurheilu ei olisi kätkenyt yhtä herkkupalaansa kilpailukalenterissa korostuvan satasen kisojen ylitarjonnan alle.