Afrikan ja Aasian mestaruusturnausten ongelma eivät ole Euroopan huippusarjat

Jalkapallon arvoturnaukset palaavat reilun vuoden tauon jälkeen Qatariin. 974 stadion on kuitenkin purettu ja pakattu eikä siksi ole kisanäyttämönä Afrikan mestaruusturnauksessa.

JalkapalloValioliiga

Afrikan ja Aasian mestaruusturnausten ongelma eivät ole Euroopan huippusarjat

Afrikan ja Aasian mestaruusturnaukset alkavat ensi viikolla. Jukka Rönkä pohtii, mitä kahden turnauksen pelaaminen kesken sarjakausien tarkoittaa.

Mari Salmela
TEKSTI Mari Salmela
JULKAISTU 6.1.2024

Valioliiga-managerit harmittelevat pelaajiensa menettämistä tammi-helmikuussa useaksi viikoksi Afrikan ja Aasian mestaruusturnauksiin. Jukka, onko näiden turnausten pelaamisessa tähän aikaan vuodesta mitään järkeä?

Se on hyvä kysymys, johon ei ole olemassa helppoa vastausta.

Pohjimmainen syy turnausten pelaamiseen tammi-helmikuussa on se, että kesällä, jolloin turnaukset olisivat kansainvälisen jalkapallokalenterin kannalta loogisinta pelata, useissa Afrikan ja Aasian Jalkapalloliittojen maissa ilmastolliset olosuhteet ovat niin kuumat, että turnauksia on vaikea järjestää.

Esimerkiksi nyt Afrikan mestaruusturnaus pelataan Norsunluurannikolla, jossa kesä-heinäkuussa keskilämpötilat ovat lähes 30 astetta. Asian mestaruusturnaus pelataan tänä vuonna Qatarissa, jossa jopa jalkapallon MM-kisat jouduttiin siirtämään kes-heinäkuulta marras-joulukuuksi korkeiden kesälämpötilojen vuoksi.

Afrikan maiden mestaruusturnaus pelattiin vuonna 2019 ensimmäisen kerran kesä-heinäkuussa, mutta Egyptissä, jossa turnaus pelattiin, lämpötilat olivat myös 30 asteen tuntumassa.

Afrikan Jalkapalloliitolla on kuitenkin selkeästi halua siirtää turnaus pelattavaksi kesällä, sillä vuoden 2025 turnauksen päivämääriä Marokossa ei ole vielä lyöty lukkoon osittain juuri kesä-talvi-kysymyksen vuoksi ja vuonna 2027 turnaus pelataan kesä-heinäkuussa Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa.

Afrikan ja Aasian liitot joutuvat tasapainoilemaan sen kanssa, missä olosuhteissa turnaukset voidaan pelata ja missä maissa. On mahdoton nähdä, että ne tekisivät sellaista päätöstä, että turnauksia pelattaisiin jatkossa vain niissä maissa, joissa ne voidaan ilmaston puolesta pelata kesällä. Siksi tasapainoileminen jatkuu myös tulevaisuudessa.

Onko kansallisilla sarjoilla mitään mahdollisuutta painostaa Afrikan ja Aasian liittoja siihen, että turnauksia ei pelattaisi talvella samaan aikaan kuin Euroopassa suurin osa sarjakausista on käynnissä?

Aina voi yrittää, mutta Kansainvälinen Jalkapalloliitto katsoo asiaa erilaisesta perspektiivistä kuin kansalliset sarjat ja ylipäätään Euroopan maat. Kaikki muistavat sen valtaisan huudon, kun MM-kisoja alettiin kasvattaa 16 maan turnauksesta ja lisäpaikkoja jaettiin painottaen Afrikan, Aasian ja Väli- ja Pohjois-Amerikan maita.

Tämän ajattelun takana oli muuttaa jalkapallo kahden mantereen lajista maailmanlaajuiseksi lajiksi ja siinä Fifa on onnistunut. On selvää ja jopa loogista, että he pitävät edelleen samasta näkökulmasta kiinni ja suojelevat Afrikan ja Aasian maiden asemaa tässäkin asiassa.

Toinen iso kysymys kansallisten sarjojen rinnalla ovat pelaajat. Yksi jalkapallon suurimmista huolista on tällä hetkellä se, millaisia ottelumääriä pelaajat joutuvat pelaamaan ja millainen heidän fyysinen ja henkinen kokonaisrasituksensa on. Pitäisin ongelmaa pelaajien kannalta paljon suurempana kuin eurooppalaisten sarjojen ongelmaa.

Monissa Euroopan sarjoissa on menossa nyt talvitauko ja jopa Englannissakin on saatu jokaiselle Valioliigan joukkueelle yksi ylimääräinen vapaa viikonloppu tammi-helmikuussa. Se ei kuitenkaan vielä riitä, mistä saatiin hyvä esimerkki kaksi vuotta sitten.

Liverpoolin Mohamed Salah oli syyskaudella 2021-2022 Valioliigan ylivoimaisesti paras pelaaja, mutta palattuaan Afrikan mestaruusturnauksesta hän oli kuin varjo aiemmasta. Hän pelasi vielä helmikuussa pari kohtalaista peliä, mutta viimeisessä 18 ottelussaan hän teki vain kolme maalia, kun sitä ennen hän oli tehnyt 32 ottelussa 28 maalia.

Liverpool hävisi tuona keväänä liigamestaruuden Manchester Citylle vain pisteellä ja se hävisi Mestarien liigan finaalissa Real Madridille 0-1. Ymmärrän hyvin niitä puheita, että Afrikan maiden mestaruusturnaus maksoi Liverpoolille tuolla kaudella ainakin liigamestaruuden ja miksei jopa Mestarien liigan voiton.

Onko ongelmaan mitään ratkaisua?

Teoriassa kyllä, mutta ongelmana on käytäntö. Valioliiga ja muut eurooppalaiset huippusarjat eivät suostu vähentämään ottelumääriä, Mestarien liigassa pelataan ensi kaudella lohkovaiheessa aiemman kuuden ottelun sijasta kahdeksan ottelua ja paine lisätä maaotteluita ja maajoukkueturnausten on noussut koko ajan.

Ongelmaan tuskin löytyy mitään sellaista ratkaisua, joka aukaisee solmut sormia napsauttamalla. Pikemmin ollaan sillä tiellä, että ongelmat kasvavat ja niiden kanssa kamppaillaan jatkossa entistäkin tuskaisemmin.

Miten dramaattisena pidät Afrikan ja Aasian maiden turnausten seurauksia eurooppalaisissa sarjoissa tällä kaudella?

Vaikka molemmissa turnauksissa onkin paljon pelaajia eurooppalaisista sarjoista, turnauksen aikaiset vaikutukset ovat pienehköjä. Pelkona on enemmänkin loukkaantumiset ja se, romahtaako jonkun pelaajien taso samalla tavalla kuin Salahilla kaksi vuotta sitten.

Valioliigassa on neljä joukkuetta, joihin Afrikan ja Aasian turnaukset iskevät muita kovemmin. Liverpool menettää Salahin ja viime otteluissa tärkeässä roolissa olleen Wataru Endon, Tottenhamilta ovat sivussa sen tärkein maalintekijä Heung-Min Son, Yves Bissouma ja Pape Sarr, ja West Ham menettää Mohammed Kudusin. Kudusin poissaoloa korostaa se, että joukkueen toinen avainpelaaja, Lucas Paqueta, on loukkaantunut.

Nottingham on kokonaan oma lukunsa, sillä se menettää Afrikan ja Aasian turnauksiin peräti kuusi pelaajaa.

Liverpoolin kannalta potentiaalista tuskaa lisää se, että Liverpool matkustaa elintärkeään liigaotteluun Arsenalia vastaan Lontooseen 4. helmikuuta, kun Afrikan mestaruusturnauksen finaali pelataan vasta 11. helmikuuta. Näin Liverpoolilta saattaa tuosta ottelusta puuttua Salah, jos Egyptin turnaus ei pääty sitä ennen.