Jalkapallomaailma on kohissut uunituoreista tiedoista, joiden mukaan taloudellisissa vaikeuksissa oleva Barcelona ei voi hankkia ensi kesänä lainkaan uusia pelaajia. Jukka, mikä tilanne tarkkaan ottaen on?

Barcelonan taloudellinen tilanne on edelleen erittäin haastava, mutta ovi pelaajasiirtojen suhteen ei ole täysin lukossa.

La Liga on päivittänyt seurojen taloustilanteet ja niiden lopputulema on, että Barcelona on La Ligan erittäin tiukkojen omien taloussääntöjen mukaan siirtojen ja palkkojen osalta miinuksella noin 200 miljoonaa euroa.

Kun La Ligan puheenjohtaja Javier Tebas kertoi asiasta, hän käytti ilmaisua ”tämän päivän tilanteen mukaan” ei voi kesällä ostaa pelaajia. Tämä tarkoittaa, että tilanne voi muuttua ennen kesän siirtoikkunaa ja varsinkin sen aikana, jos  Barcelona leikkaa palkkakulujaan ja myy pelaajia.

Viime vuonna Barcelona myi vastaavassa tilanteessa tv-oikeuksia ja muuta omaisuutta, mutta Tebasin mukaan se ei ole tänä vuonna mahdollista. Barcelonan on leikattava nimenomaisesti palkkoja ja pelaajasiirtoihin käytettäviä menojaan.

Myös tuo Tebasin mainitsema 200 miljoonan euron miinus on hieman moniselitteisempi käsite. Barcelonan on leikattava ensin kulujaan 200 miljoonaa euroa, mutta he saavat käyttää 40 prosenttia pelaajamyynneistä saamia tulojaan uusien pelaajien ostamiseen. Näin possakassa voisi teoriassa olla limiittiä jopa 80 miljoonaa euroa tai enemmänkin riippuen siitä, miten paljon Barcelona myy pelaajia ja paljonko se niistä saa.

200 miljoonan euroa ei ole kuitenkaan vähäpätöinen juttu – varsinkin, kun ostavat seurat tietävät, että Barcelonan on pakko myydä pelaajia ostaakseen uusia pelaajia. Viime kesänä esimerkiksi Frenkie de Jongista olisi voinut hyvinkin saada 70-80 miljoonaa euroa, mutta hyvä jos hänestä saa kesällä 40-50 miljoonaa euroa.

Miten nämä La Ligan uudet vaatimukset vaikuttavat Barcelonan kilpailukykyyn?

Barcelonassa on toki niin sanottua kuollutta puustoa, jota voi helposti kaataa, mutta heistä ei kannata odottaa mitään suuria siirtosummia. Jos taas arvotavaraa aletaan myydä, se heijastuu heti kentälle – joko suoraan avaukseen tai squadin leveyteen.

Ehkä suurin haaste Barcelonalla on kuitenkin se, että joukkuetta pitäisi itse asiassa pystyä vahvistamaan eikä heikentämään – ja se on vaikeaa. Toki timantteja voi löytää pikkurahallakin tai ongelmia voidaan korjata lainapelaajilla, mutta Barcelona ei ole mikään keskikokoinen troolari, vaan valtamerialus. Siksi standardit ovat eri luokkaa kuin gironoilla tai cadizeilla.

Tilannetta ei helpota se, La Liga oli lyönyt Barcelonalle siirtoblokin päälle jo tammikuussa. On väistämätöntä, että ensi kaudesta tulee Barcelonalle selvästi haastavampi kuin tästä kaudesta. Barca johtaa toki La Ligaa seitsemän pisteen erolla ennen Real Madridia, mutta esimerkiksi Mestarien liigassa se putosi jo alkulohkovaiheessa ja viime viikolla se lähti lauluun Eurooppa-liigastakin.

Ketkä pelaajat ovat lähimpänä ovea Barcelonassa kesällä?

Ensimmäisenä liipaisimella ovat jo nyt lainalla olevat pelaajat – Samuel Umtiti, Clement Lenglet, Alex Collado ja Sergino Dest.

Seuraavassa kategoriassa ovat viime vuonna hankitut Raphinha, Ferran Torres ja Franck Kessie sekä jo aiemmin mainittu de Jong. En usko, että Barcelona myy tästä nelikosta kaikkia pelaajia, mutta jos he aikovat oikeasti leikata kuluja, 2-3 pelaajaa näistäkin pitäisi yrittää myydä.

Myyminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä Barcelonasta ei haluta siirtyä ihan mihin tahansa seuraan varsinkaan pysyvällä siirrolla. Kuvaavaa myymisen vaikeudelle on, että Barcelona sai viime kesänä siirtosumman vain kolmesta pelaajasta, Philippe Coutinhosta, Pierre-Emerick Aubameyangista ja Ferran Jutglàsta – ja heistäkin saatiin yhteensä vain 37 miljoonaa euroa.

Mitä siis Barcelonalta voidaan odottaa ensi kaudella ja tulevilla kausilla?

La Ligassa se pysynee yhtenä kärkiseuroista ja voi taistella jopa La Ligan mestaruuksista, mutta Barcelonan kannattajien kannattaa totutella ajatukseen, ettei se ole lähivuosina enää samanlainen voima, jollainen se on ollut.

Ensimmäinen asia ovat sen velat, jotka ovat edelleen yli miljardia euroa. Toinen haaste on Camp Noun uusiminen, jonka rahoittamiseen Barcelona yrittää saada 1,5 miljardin euron 35-vuotiasen lainoituksen yksityisiltä rahoittajilta.

Ja sitten on urheilullinen osaaminen. Joukkueessa on huippulahjakkaita pelaajia ja Xavi on tehnyt valmentajana olosuhteisiin nähden kohtalaista työtä, mutta Barcelonan silmä ostaa pelaajia ja kyky saada heistä heidän osaamistaan irti on ollut heikkoa.

Barcelona osti viime vuonna uusia pelaajia yli 200 miljoonalla eurolla, mutta superhankinnoista vain Robert Lewandowski ja Jules Koundé ovat onnistuneet odotusten mukaisesti.  Yli 100 miljoonaa euroa yhteensä maksaneet Raphinha ja Ferran Torres ovat olleet molemmat pettymyksiä ja Barcelona on harkinnut jopa heidän myymistään. Aubameyang ja Bellerin on ehditty jo ostaa ja myydä, ja myös liipaisimella oleva Kessie on viime kesän hankintoja.

Barcelonan strategia investoida yli 200 miljoonaa euroa uusiin pelaajiin viime vuonna oli riskivalinta taloudellisesti, mutta se on osoittautunut raskaaksi epäonnistumiseksi myös urheilullisesti.

Vielä yksi kysymys: Voisiko Lionel Messi palata Barcelonaan?

Ainahan sitä voi unelmoida ja ilmeisesti Messi on nyt kallistumassa sille kannalle, että hän jatkaisi uraansa myös ensi kaudella Atlantin tällä puolella. En usko Messin paluuseen Barcelonaan, mutta jalkapallon historia on opettanut monen muun asian ohella sen, että jalkapallossa kaikki on mahdollista. Jopa Messin paluu Camp Noulle.