Valioliigassa on kehittymässä mielenkiintoinen siirtonäytelmä Englannin EM-kisajoukkueessa esiintyneen Conor Gallagherin ympärillä. Jukka, miksi Chelsea haluaa savustaa Gallagherin ulos seurasta?

Kysymys on mielenkiintoinen ja monivivahteinen.

Pohjasyy on se, että kun Gallagher ei hyväksynyt aiemmin kesällä Chelsean tekemään jatkosopimustarjousta, joka olisi tehnyt Gallagherista yhden Chelsean parhaimmin palkatuista pelaajista, Chelsea päätti myydä hänet.

Myymällä Gallagherin tänä kesänä Chelsea haluaa varmistaa sen, että se saa Gallagherista siirtokorvauksen, sillä Gallagherin sopimus loppuu ensi kesänä ja hän voisi halutessaan siirtyä silloin uuteen seuraan ilmaiseksi.

Asia ei ole kuitenkaan näin yksioikoinen. Chelsea tarjous oli toki rahallisesti hyvä, mutta se oli kestoltaan vain 2+1-vuotinen. Gallagher ymmärsi, että sopimuksen kestossa haisee joku, sillä Chelsea on tehnyt avainpelaajiensa kanssa 6-7-vuotisia sopimuksia.

Gallagher laski, ettei hän oikeasti kuulu Chelsean pitkän tähtäimen suunnitelmiin, vaan hänet ollaan joka tapauksessa myymässä – joko tänä kesänä tai viimeistään vuoden päästä.

Jos Gallagher olisi suostunut Chelsean tarjoukseen, hän olisi toki saanut suuremman palkan, mutta eniten jatkosopimuksesta olisi hyötynyt Chelsea, joka olisi voinut vaatia Gallagherista selvästi kalliimman siirtosumman.

Nyt tilanne on ajautunut niin tulehtuneeksi, että Gallagherille on mediassa olleiden tietojen mukaan ilmoitettu, ettei hän kuulu enää ykkösjoukkueen rinkiin eli jos hän jäisi The Bridgelle, hän ei edes treenaisi ykkösjoukkueen mukana.

Tällä ratkaisulla Chelsea yrittää painostaa Gallagheria hyväksymään Atlético Madridin tarjouksen siirtymisestä Espanjaan. Chelsea olisi omasta puolestaan valmis hyväksymään Atlétin tekemän 40 miljoonan euron tarjouksen, mutta siirrolle tarvitaan myös Gallagherin suostumus.

Toimiiko Chelsea tässä tilanteessa oikein?

Saattaa kuulostaa julmalta, mutta itse perusasiassa se toimii oikein.

Pahin skenaario seuran kannalta on aina se, että jos Gallagherin tasoisen pelaajan annetaan istua sopimuksensa loppuun ja päästää hänet lähtemään ilman siirtokorvausta.

Jonkun vanhan konnan kohdalla ongelma ei olisi niin suuri, mutta Gallagher on 24-vuotias ja hänen oli monien mielestä päättyneellä kaudella Cole Palmerin jälkeen Chelsean paras pelaaja.

Jo tuo Atlético Madridin tarjoama summa on pieni alihinta, sillä normaalitilanteessa Gallagherin siirtosumman pitäisi liikkua 50-60 miljoonan euron tasolla.

On myös hyvä muistaa, että Chelsea itse maksoi viime vuonna Enzo Fernandezista 121 miljoonaa euroa ja Moises Caicedosta 116 miljoonaa euroa. Myös he ovat Gallagherin tavoin keskikenttäpelaajia.

Kaiken lisäksi Chelsean pelityyli on muuttumassa uuden manageri Enzo Marescan myötä ja sen on sanottu olevan yksi syy, miksi Chelsea ei halua tehdä Gallagherin kanssa pitkää sopimusta, koska Gallagher ei sopeudu niin hyvin pallonhallintajalkapalloon.

Väite on mielenkiintoinen, sillä Chelsean pallonhallintaprosentti oli päättyneellä kaudella Mauricio Pochettinon alaisuudessa 56,9 prosenttia, mikä oli Valioliigan viidenneksi korkein lukema ja esimerkiksi korkeampi kuin Arsenalilla.

Toki pallonhallintaprosentin sisällä on lukematon määrä hienojakoisempia vivahteita, mutta en olisi yllättänyt, jos varsinainen syy Gallagherin kohtelulle on se, että Chelsealla on ylitarjontaa saman tyyppisistä keskikenttäpelaajista ja heistä Fernandez, Caicedo ja Romeo Lavia pelaavat kaikki pitkillä sopimuksilla.

Myös tänä kesänä ostetun Kiernan Dewsbury-Hallin käteen lyötiin suoraan kuusivuotinen sopimus. Hän on toki eri tyyppinen pelaaja kuin Gallagher, mutta hänenkin sopimuksensa kesto kertoo siitä, ettei kaikki ole sitä, miltä ulospäin näyttää.

Miten tämä saaga ratkeaa?

Atlético Madrid kuulostaa toki paperilla hienolta vaihtoehdolta, mutta Gallagher on lykännyt päätöstään niin pitkään, että Atlétin on sanottu asettaneen päätökselle takarajan, joka on tämä viikonloppu.

Atlético Madrid on varmasti yksi vaihtoehto, mutta kaikki voi vielä muuttua – eikä se olisi edes yllätys.

Gallagher sanoi aiemmin kesällä kiitos ei Aston Villalle, mutta hänen on väitetty haluavan jatkaa peliuraansa Valioliigassa. Tämä jättää oven raolleen muillekin Valioliiga-seuroille.

Itse nostaisin Gallagherin kisan mustaksi hevoseksi Tottenhamin. Se on ollut pitkään kiinnostunut Gallagherista ja tällainen kyräileminen ja kyttääminen sopii hyvin Tottenhamin puheenjohtajan Daniel Levyn strategiaan.

Hän haistaa veren eli tässä tapauksessa rahan – ja tietää, että jos Gallagherin siirto venyy ja venyy, hän saattaa saada Gallagherin järkyttävän halvalla pilkkahinnalla, jopa jollakin 25-30 miljoonalla eurolla.

Se vain edellyttää, että Gallagher pitää päänsä ja ajan annetaan kulua lähemmäksi siirtoikkunan loppua. Ja kun aika on loppumassa. Levy iskee hampaansa kiinni Gallagheriin kuin hyeena.

Jos tilanne menisi näin kireäksi, varmasti Chelsea yrittäisi myös suojata omia etujaan jollakin tavoin, mutta on paljon mahdollista, että vahinko on jo tapahtunut. Chelsea on näyttänyt korttinsa Gallagherille eikä tehtyä saa enää tekemättömäksi, vaikka kuinka kauniisti selittäisi.