Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin, että entisen Hartwall Areenan kauppa voisi toteutua jo helmikuussa. Jukka, mitä tämä tarkoittaisi hallin käytön ja käyttäjien osalta?

Entiseen Hartwall Areenaan eli nykyisen Helsinki-halliin liittyy monta erittäin mielenkiintoista muuttujaa.

Mikä on Hesarin jutussa pormestari Juhana Vartiaisen mainitsema ”uskottava suomalainen” taho? Saadaanko kauppa pakettiin kauppana ja vieläpä helmikuussa vai joutuuko Helsingin kaupungin pakkolunastamaan hallin?

Sen jälkeen iso kysymys on, ketkä alkavat käyttää hallia ja miten Helsinki-hallin palaaminen markkinoille vaikuttaisi kahteen jättiläismäiseen areenahankkeeseen – HIFK:n Garden Helsinkiin ja Hanasaaren voimalan viereen suunniteltuun, 17 000 katsojan tapahtuma-areenaan, joka tunnettiin alun perin Suvilahden Areena -hankkeena?

Helsingistä on puuttunut Helsinki-hallin jouduttua Ukrainan sodan vuoksi sulkemaan ovensa tuon kokoluokan areena. Osa tapahtumista on siirtynyt Helsingin jäähalliin Nordenskiöldinkadulle, osa Nokia Arenalle Tampereelle ja loput ties minne.

Nyt osa näistä tapahtumista siirtyy takaisin Helsinki-halliin. Varmasti myös Jokerit palaa takaisin entiseen kotiinsa, sillä kuten Hartwall Areenan historia osoitti, Hartwall Areenan kaltaisen hallin saaminen liiketaloudellisesti kannattavaksi ei onnistu ilman, että hallissa on yksi jääkiekkoseuran kaltainen vakiokäyttäjä – eikä sekään riittänyt.

Niin, miten ennakoit näille kahdelle muulle areenahankkeelle käyvän, jos edes yhden jääkiekkoseuran pelaaminen Hartwall Areenalla ei tehnyt siitä kannattavaa?

Hartwall Areenan kohdalla on hyvä ymmärtää ja muistaa pari asiaa. Hjallis Harkimo on saanut kritiikkiä osakseen siitä, ettei Hartwall Areenan liiketoiminta lähtenyt koskaan lentoon, mutta kun Harkimo teki aikoinaan laskelmiaan hallin rakentamisesta, mukana laskelmissa oli myös HIFK.

HIFK perui kuitenkin kesällä 1996 suunnitelmansa pelata Hartwall Areenassa – pitkälti siksi, että vuotta myöhemmin avatusta hallista tuli Hartwall Areena, kun HIFK:n tärkein yhteistyökumppani oli Koff. HIFK:n vetäytyminen Hartwall Areenasta muutti saman tien hallin talousmatemaattiset yhtälöt.

Hartwall Areenan taloudellisia haasteita ei kannata kuitenkaan verrata suoraan Garden Helsinkiin ja Hanasaaren tapahtuma-areenaan.

Hartwall Areena oli omana aikanaan erittäin edistyksellinen hallihanke Suomessa niin puitteiltaan kuin liiketoimintakonseptiltaan. Hartwall Areenan valmistumisesta on kulunut kuitenkin kohta jo 30 vuotta eli Nordis oli suunnilleen yhtä vanha suhteessa Hartwall Areenaan kuin mitä nyt suunniteltavat uudet areenat tai Nokia Arena olisivat suhteessa Hartwall Areenaan.

Se on selvää, että Garden Helsinkiin ja Hanasaaren tapahtuma-areenaan liittyy suuret taloudelliset riskit ja riskit kasvavat jo pelkästään Helsinki-hallin avaamisen myötä – ja varsinkin sitten, jos ne molemmat päätettäisiin toteuttaa.

Garden Helsinki ja Hanasaaren tapahtuma-areena ovat kuitenkin 2020-luvun areenoita ja niiden takana on tämän ajan vaatimuksiin ja haasteisiin vastaavat liiketoimintamallit.

Kun Nordis rakennettiin, silloin tärkeintä oli saada katto pään päälle ja halliin piti saada tilat katsojille. Hartwall Areena vastasi 90-luvun haasteisiin vip-aitioineen ja korkeatasoisine oheispalveluineen.

Garden Helsingin kohdalla puhuttiin jo suunnitteluvaiheen alussa viihdekeskuksesta ja valtaisasta kompleksista, johon kuului hypermarketti, ravintolakeskittymä, asuntoja, juna-asemia ja pienempiä palapelin palasia.

Siitä piti tulla myös yksi modernin Helsingin symboleista. Sitähän kaavailtiin alun perin meren rannalle, jotta siitä saataisiin Helsingille maamerkki. Nyt paikka on muuttunut, mutta vaikka jotkut arkkitehtipiirit ovat kritisoineet suunnitelmia, Garden Helsinki olisi toteutuessaan wau-arkkitehtuuria ja varmasti sellainen kokonaisuus, joka näkyisi ja joka nähtäisiin.

Mahtuuko Helsinkiin liiketaloudellisesti kolme suurareenaa?

Se on hyvä kysymys.

Helsinki-hallin kohdalla tilanne on siinä mielessä helpoin, että se on jo rakennettu ja vaikka hallista maksettaisiinkin kauppahinta, se olisi joka tapauksessa eri mittaluokassa kuin varsinkin Garden Helsinki -hankkeen hinta.

Haasteena Helsinki-hallissa on, että se on tehty 90-luvun tarpeisiin. Halli sinällään on edelleen toimiva ja sieltä löytyvät perusareenan kannalta keskeiset toiminnot. Jokereille halli voisi hyvinkin riittää vielä pitempääkin, mutta iso kysymys on, miten hallibisnekselle kävisi, jos Garden Helsinki ja Hanasaaren tapahtuma-areena toteutuisivat?

Garden Helsingin haasteet konkretisoituvat monella tapaa siihen, että hallia on suunniteltu jo 13 vuotta ja sen piti valmistua alun perin 8-9 vuotta sitten. Se kertoo, millaisessa vastatuulessa hanketta on viety eteenpäin.

Hallihanketta alusta alkaen vetänyt Timo Everi on vakuuttanut, että Garden Helsinki toteutuu, mutta HIFK:n sisällä on myös sellaista henkeä, että hankkeesta pitäisi luopua.

Se, että suunnitelmia on maailmantilanteen ja kustannusrakenteiden muuttuessa karsittu ja säädetty, ei sinällään ole ongelma tai kriittistä. Hartwall Areenakin piti alun perin rakentaa Finlandiatalon viereiseen puistoon maan alle ja vielä Pasilaankin suunniteltaessa siitä kaavailtiin ulkoapäin lasista areenaa.

Hanasaaren tapahtuma-areenasta on vielä ennenaikaista sanoa, mihin suuntaan ja millä aikataululla hanke oikeasti etenee, mutta olisin yllättänyt, jos molemmat hankkeet – Garden Helsinkin ja Hanasaaren tapahtuma-areena – toteutettaisiin seuraavien kymmenen vuoden aikana, varsinkin, jos ja kun Helsinki-halli avaa jälleen ovensa.

Toinen uusi suurhankkeista siirtyy tai tippuu kokonaan pöydältä, elleivät nämä kaksi hanketta jollain ilveellä yhdisty yhdeksi hankkeeksi.

Kumpi tippuu ja kumpi jää?

Tämä ei ole jääkiekkopeli, jossa toinen voittaa ja toinen häviää. Rakennuspäätöksen tekevät molemmat hankkeet ja niiden takana olevat tahot itsenäisesti. Siksi tulosta ei voi ennakoida.