Espanja kaatoi Saksan huimassa puolivälierätrillerissä jatkoajan jälkeen 2-1 (1-0, 1-1). Jukka, menikö oikea joukkue välieriin?

Urheilussa pitää kunnioittaa aina tulosta ja tässä mielessä oikea joukkue on helppo katsoa tulostaululta.

Ottelu oli Dani Olmon 51 minuutin pelin tekemään avausmaaliin saakka taktinen näytelmä, jossa molemmat joukkueet pyrkivät syömään ja söivätkin toistensa vahvuuksia. Kumpikaan joukkue ei pystynyt pelaamaan sellaista jalkapalloa, joka oli nostanut ne ennen perjantai-illan ottelua kisojen suurimmiksi voittajasuosikeiksi.

Sitten Saksalle tuli yksi hetkellinen nukahdus. Espanja pääsi pelaamaan pallon avointa kanavaa pitkin läpi kentän vapaana olleelle Lamine Yamalille, joka puolestaan löysi syvyydestä vapaaseen tilaan juosseen Olmon ja 1-0.

Sen jälkeen pelin käsikirjoitus muuttui. Saksa aloitti hurjan takaa-ajon ja Julian Nagelsmann löi vähitellen kaikki korttinsa pöytään. Saksa sai luotua useita loistavia paikkoja tasoittaa ottelun. Kai Havertz tsippasi pallon yli Unai Simonen, mutta pallo meni aavistuksen yli maalin. Niclas Füllkrugin ohjaus osui puolestaan tolppaan.

Lopulta Saksan painostus palkittiin, kun Florian Wirtz jatkoi Joshua Kimmichin syötön tolpan kautta sisälle minuutti ennen varsinaisen peliajan päättymistä.

Espanja odotti toisen jakson lopulla selvästi vain pelin päättymistä ja sen oma hyökkäysuhka oli olematonta. Jatkoajalla tilanne sen sijaan muuttui ja Espanja tuli otteluun mukaan – ja juuri kun kaikki odottivat rangaistuspotkukisaa, Olmon millimetrin tarkka keskitys löysi maalin edestä Mikel Merinon, joka puski Espanjan välieriin.

Tämän upean näytelmän jälkeen ei voida sanoa, että parempi joukkue voitti, sillä kentällä ei ollut parempaa tai huonompaa joukkuetta. Oli vain kaksi loistavaa joukkuetta, joista kumpi tahansa olisi voinut voittaa tämän trillerin.

Ehkä Espanjan voitto oli siinä mielessä ultramarginaalisesti ansaitumpi, että varsinkin sen toinen maali oli upea ja taidokas maali. Toki jotkut voivat arvostella Antonio Rüdigerin pelinlukua siinä tilanteessa, mutta Olmon keskitykseen oli liimattu osoitelappu ja se napsahti juuri siihen, mihin sen piti napsahtaa.

Saksan tasoitusmaali syntyi sen sijaan keskityksestä, joka oli vain epämääräinen heitto boksin takakulmalle. Siinäkin oli toki osoitelappu, mutta siinä oli vain talon numero, muttei rapun ja asunnon numeroa, kuten Olmon 2-1-voittomaalin keskityksessä.

Ottelun tuomariratkaisut puhuttivat jälleen. Olisiko esimerkiksi Toni Kroos kuulunut ajaa ulos?

Kroosin tapaus ei ole niin yksiselitteinen. Hänen olisi kuulunut ilman muuta saada keltainen kortti Pedrin kisat päättäneestä taklauksesta. Kroos sai lopulta kortin 68. minuutilla ja kaiken lisäksi hän oli lähellä saada varoituksen näiden kahden tilanteen välissä.

Suoralla matematiikalla hänet olisi pitänyt ajaa ulos, mutta jos Kroos olisi saanut varoituksen Pedrin taklauksesta, hän olisi vuorenvarmasti nostanut jalkaa kaasulta eikä näitä kahta muuta tilannetta olisi todennäköisesti tullut.

Lisäksi Espanjan puolustajan Marc Cuccurellan selvä käsivirhe rangaistusalueen sisällä jäi viheltämättä toisella jaksolla, mikä oli ottelun kannalta iso ratkaisu. Ongelma ei ole niinkään siinä, että nyt rankkari jätettiin viheltämättä, mutta miksi monessa muussa ottelussa samanlaisista käsivirheistä on vihelletty rankkari?

Tämä on se ongelma, joka kuohuttaa mieliä. Joko tulkinta pitäisi tehdä täysin mustavalkeaksi, kuten paitsioissa on tehty – tai sitten meidän pitää hyväksyä ja jopa laajentaa sitä, missä tilanteissa sallitaan tulkinta. Kumpi on esimerkiksi isompi asia – kengänkärki millimetrin paitsiossa vai maalin blokkaaminen cuccurellamaisella käsivirheellä?

Sanoit, että Espanja ja Saksa olivat ennen perjantaita suurimpia mestarisuosikkeja. Onko Espanja nyt suurin mestarisuosikki?

On. Se joutui perjantaina kaikista kovimpaan testiin näissä kisoissa ja vaikka ottelu ratkesi marginaalisiin asioihin, Espanja osoitti kuitenkin taktisen kypsyytensä ja sen, miten valtavan paljon joukkueesta löytyy myös teknistä osaamista.

Toki Espanjaakin voidaan haavoittaa, kuten Saksa osoitti perjantaina, mutta se on selvää, ettei yksikään joukkue pysty selättämään pelillisesti Espanjaa. Pystyykö joku joukkue roikkumaan sitten niin iholla, että marginaalit voivat pomppia sen eduksi – äärimmillään rangaistuspotkukisassa.

Lisäksi on muistettava, että nyt puhutaan cup-kisasta eli yhdestä ottelusta kerrallaan ja yhden ottelun marginaaleista. 38 ottelun sarja pumppaa parhaat esille, mutta EM- ja MM-kisojen historia on osoittanut, että aina parhaat joukkueet eivät voita ja joskus koko turnauksen voivat voittaa jopa Tanskan ja Kreikan kaltaiset altavastaajat.

Sanon silti, että Espanja ei voittanut perjantaina vain Saksaa. Se ratkaisi samalla todennäköisesti myös Euroopan mestaruuden kohtalon. Jos Saksa olisi voittanut, se olisi tehnyt saman tempun.