Naisten Superpesis-kauden avauksessa lauantaina Fuengirolassa kohtaa kaksi mielenkiintoista joukkuetta – Seinäjoen Maila-Jussit ja Rauman Fera.

Joukkueiden mielenkiinto perustuu pitkälti siihen, että niillä kummallakin on mahdollisuus haastaa tällä kaudella neljä perinteistä suurseuraa – Lapua, Manse, Pori ja Jyväskylä.

Lapua ja Manse ovat tosin ennakolta niin kaukana, että niiden asemaa sarjan suurimpina ennakkosuosikkeina Seinäjoki ja Rauma tuskin pystyvät vielä uhkaamaan. Pori ja varsinkin Jyväskylä saavat olla kuitenkin tarkkoina Seinäjoen ja Rauman kanssa jo runkosarjassa ja varsinkin puolivälierissä, joissa joukkueet ovat ennakkoveikkailuiden perusteella törmäyskurssilla.

Urheilu on toki arvaamatonta, joten myös Seinäjoen ja Rauman on onnistuttava myös itse kauden aikana, sillä niiden haastajat, Joensuu ja Vaasa, eivät ole mitenkään mahdottomien taipaleiden päässä. Yllätykset molempiin suuntiin ovat siis mahdollisia.

Lauantain ottelua on ennakolta turha sen enempää pureskella, sillä nyt pelataan vasta kauden avausottelut ulkona – ja pelialusta Fuengirolassa poikkeaa varsin paljon suomalaisista alustoista.

Seinäjoen Maila-Jussit

Seinäjoki oli viime kaudella yksi sarjan suolaajista. Se sijoittui runkosarjassa Mansen ja Porin jälkeen komeasti kolmanneksi. Sen jälkeen se pelasi viiden ottelun mittaisen huippujännittävän puolivälieräsarjan Joensuuta vastaan ja välierissä Seinäjoki laittoi mestaruuden lopulta voittaneen Porin ahtaalle, vaikka hävisikin ottelusarjan suoraan kolmessa ottelussa.

Seinäjoki ei ole juurikaan muuttunut viime kaudesta. Jussit teki syksyllä kovan hankinnan napatessaan Suomen mestaruuden Porissa voittaneen Silja Syrjälän takaisin Seinäjoelle. Syrjälä on yksi sarjan parhaista etukenttäpelaajista ja elintärkeä pelaaja myös ykköskärjessä.

Seinäjoki saa rakennettua Jenni Matolan, Maiju Mäntylän ja Silja Syrjälän ympärille hyvän ykköskärjen ja sen kotiutusosaston tähtenä on runkosarjan viime kauden voittaja Aino-Kaisa Mantere.

Mantere löi runkosarjassa 62 juoksua sekä 10 pudotuspeliottelussa huimat 37 juoksua eli lähes 60 prosenttia joukkueen kaikista juoksuista pudotuspeleistä. Kaikki kunnia Mantereelle, mutta pelinjohtaja Upi Antikainen joutuu varmasti miettimään, mistä Mantereella saadaan tulevalla kaudella apuja.

Ulkona Seinäjoki on myös vahva. Joukkueen uudeksi ykköslukkariksi on noussut viime kaudella Johanna Karjanlahden kanssa lukkarivastuun jakanut Tea Santahuhta. Kankaanpään Mailan kasvatti on tällä kaudella entistä suuremmassa roolissa Jussien ulkopelin kapellimestarina.

Upi Antikainen on tehnyt pelinjohtajana hyvää tulosta, mutta Antikaisen haasteena on, saako hän naksautettua Seinäjoen viime kauteen verrattuna eteenpäin vai tuleeko nyt askel taaksepäin?

Rauma Fera

Raumalla on tehty aina hyvää juniorityötä, mutta viimeisen askeleen ottaminen mitalijoukkueeksi on jäänyt monen syyn summana tekemättä. Kaapista löytyy toki vuoden 2015 SM-pronssi, mutta se on vähän verrattuna siihen, että Fera on voittanut junioreissa 2000-luvulla peräti 45 mitalia.

Fera saa täksi kaudeksi kilpailukykyisen joukkueen, joka voi kaiken mennessä nappiin haastaa Jyväskylän ja Porin. Alkuasetelmassa se kamppailee kuitenkin Seinäjoen kanssa runkosarjan sijoista 5-6.

Joukkueen potentiaalista saatiin lupaava merkki TalviSuperissa, jossa se haastoi tosissaan Mansen ja Porin, mutta jäi hiuksenhienosti ulos lopputurnauksesta.

Feran vahvin ase sisäpelissä on Miia Puolakan, Essi Kestin ja Jasmin Andraesenin muodostama ykköskärki. Kotiutuksista päävastuun kantavat lyöjäjokerit Iina Valkeejärvi ja Eveliina Kesti.

Feran vahvuus on kuitenkin hyvä ulkopeli, jota johtaa naisten Superin paras tolppalukkari Ilona Hakoniemi. Varsinkin nollassa Hakoniemi on tolppansa kanssa paha ase vastustajien kannalta.

Paha on myös Feran kotikenttä, Otanlahti.

Fera on satsannut selkeästi pelinjohtoon. Ykköspelinjohtajaksi palkattiin Kiteen ja Haminan miesten Superpesis-joukkueita luotsannut Juho Kaikko ja hänen oikeaksi kädekseen kokenut Aleksi Mäkelä, joka nosti viime kaudella Pöytyän naisten Superiin.

Odotukset Raumalla ovat kauden alkaessa korkealla – eikä syyttä.