Glen Kamara on ollut yksi Huuhkajien tärkeimmistä pelaajista muutamien viime vuosien aikana. Yhdessä Teemu Pukin ja Lukas Hradeckyn kanssa Kamara on niitä pelaajia, joiden urat ovat olleet Euroopan huippusarjoissa kovassa nosteessa.

Kamaran kausi meni Rangersissa joukkuemenestyksen suhteen loistavasti. Rangers voitti päävalmentaja Steven Gerrardin johdolla Skotlannin mestaruuden. Lisäksi Kamara urakoi Huuhkajien Kansojen liigan jaMM-karsintojen otteluissa keskikentällä tuloksellisesti onnistuneesti. MM-karsinnat alkoivat lopulta tappioitta.

Kamaran asemaa ja merkitystä Huuhkajissa on ylistetty. Kamara nähdään suurena luottopelaajana. Tukena ja turvana. Keskikenttäpelaamisen sieluna.

Tarkempi tarkastelu kuitenkin kertoo, että Kamaran merkitys ja rooli Huuhkajissa voi olla samalla uhka ja mahdollisuus. Ajatellen EM-kisoja Kamarassa on Suomelle valtavan tärkeä palanen – jos hänet pystytään roolittamaan oikein ja hänen ympärilleen pystytään rakentamaan toimiva kokonaisuus. Samalla Kamarassa on Suomelle uhka, sillä jos hänen ominaisuutensa ymmärretään väärin, voi tuloksena olla se, ettei Kamara tai Suomi saa itsestään kaikkea irti.

Kamaran seurajoukkueessa Rangersissa Steven Gerrard on piilottanut pelimallinsa avulla Kamaran heikkoudet ja pyrkinyt korostamaan hänen vahvuuksiaan. Tässä Gerrard on onnistunut. Kamarasta on oltu Englannin Valioliigankin puolella kiinnostuneita. Kamaran heikkoudet ovat kuitenkin niin merkittäviä, että suuremmissa sarjoissa on nähty ne Gerrardin pelimallin läpi ja päädytty todennäköisesti epäilemään Kamaran arvoa niiden takia.

Missä loistava – missä ei?

Tehdään se nyt selväksi, että Glen Kamara on loistava jalkapalloilija. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, miksi hän on loistava ja missä kaikessa hän on loistava.

Kamara on pallon kanssa erittäin varma pelaaja, joka pystyy edistämään peliä, eli ohittamaan vastustajia, etenkin kuljettaen. Kamara on antanut viimeisten kahden vuoden ajan Huuhkajien peleissä keskimäärin 68 syöttöä jokaista pelattua 90-minuuttista kohden. Näistä syötöistä hämmentävät 94 prosenttia on mennyt omille. Rangersissa Kamara syötti päättyneellä kaudella syöttönsä omille 92-prosenttisesti, mikä teki hänestä joukkueen varmimman syöttäjän.

Huuhkajissa vain kisoista pudonnut Juhani Ojala ja Daniel O’Shaughnessy ovat syöttäneet enemmän pelattuja 90-minuuttisia kohden viimeisten vuosien aikana. Se on sinällään loogista, sillähe ovat olleet useimmiten laitimmaisia toppareita Markku Kanervan 3-5-2-muodossa ja siinä muodossa laitimmaiset topparit ovat useimmin pallossa kiinni.

Kamaralla on pihapelimäinen kyky ohittaa vastustajia. Hän ohitti päättyneellä kaudella vastustajan 1,82 kertaa ottelua kohden. Huuhkajissa ohituksia on tullut peräti 3,6 ottelua kohden. Se on korkea määrä keskikenttäpelaajalle. Kamara onnistuu peräti 76-prosenttisesti ohitusyrityksissään, mikä sekin on poikkeuksellinen lukema.

Näistä pelitehoista on kahdenlaista hyötyä joukkueelle.

Ensinnäkin: kun Huuhkajat pelaavat pallon Kamaralle, he voivat luottaa siihen, ettei hän menetä sitä. Kamara on pallon suojaamisen ja syöttötyöskentelynsä ansiosta yksi EM-kisojen vastustuskykyisimmistä pelaajista prässin alla. Tämä on puolustuspelaamiseen nojaavalle Kanerva ryhmälle tärkeä tieto, sillä Kamaran henkilökohtainen tekeminen antaa joukkueelle happea ja mahdollisuuksia organisoitua hyökkäysmuotoonsa.

Toiseksi Kamara pystyy edistämään joukkueensa peliä esimerkiksi kuljettamalla pallon positiivisissa tilanteenvaihdoissa turvaan. Ohittaminen on todella arvokas kyky. Se luo välittömän epätasapainon vastustajan muotoon ja luo tilaa. Tämä hyödyttää vastaiskupelaamista sekä pidempiä hyökkäyksiä ja luo niihin positiivista arvaamattomuutta.

Varjoisat puolet

Pallovarma Glen Kamara tuo siis Huuhkajien pallolliseen pelaamiseen syvyysuhkaa sekä pallovarmuutta. Mutta, Kamaralla on varjoisat pisteensä. Steven Gerrard on onnistunut piilottamaan niitä taitavasti. Huuhkajien kohdalla tässä on vielä kysymysmerkkejä, sillä se liittyy saatavissa olevaan keskikenttäpelaajamateriaaliin ja siihen, millä paikalla Kamaraa peluutetaan.

Kamara ei ole alueen puolustajana taktisesti tai dynaamisesti läheskään Suomen parhaimmistoa. Hän myös häviää liikaa kaksinkamppailuja puolustussuuntaan. Puolustusasetelmista lähteneissä kaksinkamppailuissa Kamaran voittoprosentti on Huuhkajien viimeisinä vuosina ollut vain 47 prosenttia. Rangersissa Kamara voitti näistä tilanteista 48 prosenttia päättyneellä kaudella. Vertailun vuoksi Huuhkajissa tiiviisti pelannut Rasmus Schüller on voittanut Huuhkajissa kaksinkamppailunsa puolustussuuntaan 53-prosenttisesti.

Näyttää siltä, että Kamaran liike jämähtää aluetta puolustaessa liian usein paikoilleen, jolloin dominoitava alue pienenee. Tätä ei tapahdu esimerkiksi juuri Schüllerillä tai konkaripelaaja Tim Sparvilla. Tässä mielessä Kamara on luonnonlapsimaisempi pelaaja, kuin kaksi edellä mainittua. Teknisin termein ilmaistuna Kamara on kasipaikan pelaaja, joka viihtyy myös tuplakymppinä.

Gerrard on peluuttanut Kamaraa hänen käyttämässään 4-3-3-muodossa keskikenttäkolmikon vasempana ylempänä keskikenttänä. Kamara on Rangerissa siis määritelmästä riippuen kasipaikan pelaaja – tai tuplakympeistä toinen. Näin Kamaran ei tarvitse keskittyä suojelemaan puolustuslinjaa ja puolustamaan kasipaikan pelaajien alla olevaa isoa aluetta. Kamaran puolustaminen on enemmänkin tarkasti ohjeistettua laitatukemista.

On myös niin, että Skotlannin liigassa Rangers hallitsee paljon palloa. Puolustuspelitekoja ei määrällisesti tehdä niin paljon, kuin Huuhkajissa.

Huuhkajien 5-3-2-puolustusmuodossa Kamara on pelannut niin pohjapelaajana, kuin kolmikon laitimmaisenakin. 4-4-2-muodossa hän on pelannut keskikenttäparissa.

Kamara on myös saattanut vaihtaa puolustusroolia kesken pelin, jolloin Kamaran puolustuspelitehot ovat sukeltaneet. 5-3-2-muodossa voi olla isokin muutos, puolustaako pelaaja keskikenttäkolmikon pohjimmaisena vai laitimmaisena. Orientaatio on erilainen ja suorat vastustajat ovat eri paikan pelaajia. Keskellä pitää tukea kahta muuta keskikenttää ja toppareita – laitimmaisena pitää antaa laitatukea.

Kamara ei ole luonteeltaan pelaaja, joka pystyy sparvimaisen tehokkaasti sopeutumaan taktisiin rooleihin esimerkiksi juuri kesken pelin. Kamaran pitää tietyllä tavalla saada vain pelata. Raamien sisällä, mutta mahdollisimman vähien muutosten ympäröimänä.

Kanervan dilemma

Markku Kanervalla on siis ratkaistavanaan monimutkainen yhtälö ennen kisoja. Huuhkajissa on koronavuoden myötä ajauduttu tilanteeseen, jossa joukkue ei olekaan niin sementoitu ja roolit eivät olekaan niin selviä, kuin vielä EM-karsintojen aikana. EM-karsintojen aikana valinnoissa oli tottumusta, mikä loi selkeyttä. Sparv ja Kamara keskikentän pohjalla. Robin Lod oikealla. Pukki ja joku muu kärjessä. Nyt on kahta eri muotoa ja muutamille pelaajilla kahta eri pelipaikkaa, joihin he voivat sopeutua.

Keskikentän osalta Kanervan on tehtävä päätös, liikkuuko Sparville vielä jalka. Sparv ja Kamara ovat siinä mielessä toimiva pari, että heidän ominaisuutensa täydentävät täydellisesti toisiaan. Sparv syöttää, Kamara kuljettaa. Sparv puolustaa aluetta, Kamara tukee ja uhkaa riistojen jälkeen syvyyttä.

Jos Glen Kamara on keskikentän puolustusorientoitunein pelaaja, ympärillään Onni Valakari ja Joni Kauko, hajoaa puolustuspelissä liikaa asioita.

Tästä syystä Schüllerin arvo on iso. Jos Sparville ei enää liiku jalka Kanervan mielestä riittävästi, niin Schüller lienee paras puolustusorientoitunut vaihtoehto Kamaran rinnalle. Schüller voi olla EM-kisoissa yllättävän arvokas mahdollistaja Kanervalle.

Joka tapauksessa palapeli ei ole helppo. Kamarassa on Kanervalle huikea mahdollisuus, mutta myös uhka.

Lue myös: Kolmas toppari ja Glen Kamaran puolustukselliset heikkoudet EM-joukkueen kysymysmerkit