Haminan Palloilijat kasasi joukkueen järjellä, mutta haminalaisyleisö edustaa hulluutta
Haminan Palloilijat nousi monien järkytykseksi viime syksynä Superiin - ja se voi olla kesällä yllättäväkin vastustaja varsinkin Vallikentällä.
Haminan Palloilijat sotki viime syksynä monet kauniit suunnitelmat, kun se löi Ykköspesiksen nousukarsinnoissa varmana nousijana pidetyn Oulun Lipon.
Hamina ei ole kaupunkina mikään Oulu, mutta Haminaa ei kannatta pesäpallopaikkakuntana myöskään aliarvioida. Pesäpallo kiinnostaa Haminassa ja sen ympäristökunnissa, ja jos Hamina yhtään menestyy Superissa, se pystyisi ilman koronarajoituksia vetämään useissa otteluissa Vallikentälle sen 1500 katsojaa, ja parhaissa otteluissa – esimerkiksi Kouvolaa ja Imatraa – vastaan mentäisiin jopa yli 2000 katsojan lukemiin.
Kaiken lisäksi haminalainen pesäpalloyleisö on kiihkeää ja tukee omiaan kovaäänisesti. Katsomosta – kuten toki Haminan kaareltakin – löytyy myös vanhan ajan suulaita sanojia, jotka osaavat vastustajien hiillostamisen.
Haminassa on saatu myös junioripuolen tekemiseen jälleen ryhtiä. Lisäksi HP on tehnyt ja tekee edelleenkin vahvaa työtä naispesäpallon puolella.
Vaikka monet pettyivät Oulun jäämiseen Ykköspesikseen, Haminassa on potentiaalia juurtua lähivuosina pysyvämminkin Superpesikseen. Mitalijoukkuetta siitä ei tule, ei välttämättä edes pudotuspelijoukkuetta, mutta Hamina voisi olla pudotuspelipaikoista taisteleva värikäs lisä pesäpallokartalla.
Hyvän silmän siirtoja
Haminan Palloilijat oli yksi syksyn siirtomarkkinoiden yllättäjistä. Toiminnanjohtaja Marko Hoville on annettava tunnustus siitä, että hänellä oli entisenä pelaajana silmää tehdä Haminan mittakaavassa hyviä ja jopa erinomaisia hankintoja.
Hankintalistan ehdoton tähti oli Kouvolassa viime vuosina loistanut Sasu Toikka. Harmi vain, että Toikan viimesyksyinen akillesjänneleikkaus piti uusia maaliskuussa ja hänen pelaamisensa kesän ja jopa koko kauden aikana on vielä epävarmaa. Toikka on iso menetys niin sisällä kuin ulkonakin, mutta Haminassa toivotaan, että hänet saataisiin kuitenkin jossain vaiheessa mukaan tuomaan lisävoimaan loppukauden ja syksyn kriittisiin peleihin.
Myös muissa hankinnoissa on potentiaalia. Hyvinkäältä tullut Teemu Rouhiainen oli Kankaanpäässä yksi Superin parhaista kärkimiehistä. Hyvinkäällä hän ei saanut samanlaista asemaa kuin KaMassa ja lopputulos oli pettymys. Rouhiaisen potentiaali ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään.
Hamina naarasi Vallikentälle myös kolme erikoisempaa pelaajaa. Kimmo Lukkari ja Jani Ahonen eivät pelanneet viime kaudella missään ja Ville Kotro hyppäsi kauden alla Kiteen Pallosta suomisarjaan Jyväskylän Loheen.
He kaikki ovat kuitenkin potentiaaliltaan Haminan tasoon nähden hyviä hankintoja. Kotro on ulkopelaajana Superissa kakkoskorin mies, Ahonen on hyvä ykköstilanteen purkaja ja Lukkari löi toissa kaudella Siilinjärvellä 59 juoksua, mikä oli vahva osoitus hänen potentiaalistaan.
Hamina saa rakennettua vahvan ykköskärjen. Rouhiainen on parhaimmillaan huippuluokan kärkimies ja Ahonen – pelasipa hän jokerina tai numero hihassa – pystyy purkamaan ykkösvaihdon korkeilla prosenteilla. Henri Heikkilä on kokenut ja varma vaihtaja. Myös jokeri Juha Toikalta löytyy pomppu. Sasu Toikka olisi elintärkeässä roolissa sisällä, sillä hän pystyisi sekä vaihtamaan ja lyömään miestä kotiin.
Toikan poissaolo syö varsinkin Haminan kotiutusvoimaa, sillä Toikan lisäksi ainoa suuremman kaliiperin kotiuttaja on Lukkari. Lukkarin pitäisi lyödä tällä kaudella ottelussa 2–3 juoksua, jos Hamina aikoo menestyä. Otso Mäkelä voi säestää kotiutuksissa, mutta vain säestää. Lisäksi varakorttina on myös toinen lyöjäjokeri Juha Leskinen.
Haminan kakkoskärki on vaatimaton, mutta Juho Kaikko peluuttanee sitäkin tilanteen niin vaatiessa.
Kokonaisuudessaan Haminan sisäpelikooste on siinä mielessä mielenkiintoinen, että se pelaa todennäköisesti kolmella erilaisessa jokerilla: Lukkari on lyöjäjokeri, Ahonen pelaa ”kakkosena” vaihtajajokerina ja on nopeana pelaajana myös tärkeä etenijä, ja Juha Toikka on pomppujokeri.
Linja vahvin osa
Ulkona Haminan kokoonpano on epätasainen. Lukkari Matias Hangasmaalla on ollut hyvä tolppa ja hän on lukkarina taktisissa ratkaisuissaan rohkea. Superin lukkarivertailussa Hangasmaa on keskikorin lukkari. Hän ei juurikaan hae lyhyitä, mikä heikentää entisestään Haminan etukentän painoarvoa. Sasu Toikka olisi etukentän hallitsija, mutta hän poissa ollessaan Erik Lahti saa rinnalleen Roope Koskelaisen.
Linja on Haminan ulkokentän vahvin osa. Ville Kotro pelaa suuressa roolissa aina tärkeimmällä paikalla. Kotro pystyy myös kantamaan vastuunsa. Otso Mäkeä täydentää kakkospuolen, Joona Mäkelä pelannee etulukijana ja Henri Heikkilä ottaa kolmoskulman. Myös Jani Ahonen on vaihtoehto linjaan.
Takakenttä on haavoittuva. Nino Muuruvirta ja Teemu Rouhiainen eivät herätä suurinta mahdollista luottamusta – varsinkin, kun Vallikenttä on lähes yhtä avara kuin Pihkala. Tarkkana saavat veljet olla torjuakseen läpilyöntejä.
Pelinjohtaja Juho Kakko on Superin tasolla kysymysmerkki. Hän kyllä tietää ja ymmärtää pesäpalloa, mutta pelitilannejohtaminen tiukassa paikassa on varmasti haaste särmikkäälle ja itsetietoiselle Kaikolle.
Voi välttää karsinnat
Haminan Palloilijat on mielenkiintoinen nousijajoukkue. Se kuuluu toki Superin viiden joukkueen heikoimpaan kastiin, mutta sillä on enemmän potentiaalia kuin Siilinjärvessä ja Kankaanpäässä – varsinkin jos Sasu Toikka saataisiin pelikuntoon. Hamina voi parhaimmillaan jopa välttää karsinnat, sillä ero Imatraan ja Koskenkorvaan ei ole toivottoman suuri.
Haminan osakkeita nostaa myös erikoinen ja avara Vallikenttä. Jos tervetullutta hulluuttaa edustava Vallikentän yleisö saadaan syttymään, siitä tulee hulluudessaan helposti yksi lisäpelaaja Haminalle. Lisäksi aurinko paistaa Vallikentällä iltaisin ulkokentän kannalta hankalasta suunnasta, mikä voi olla varsinkin kokemattomille pelaajille myrkkyä.
Lue myös: Kankaanpään Maila on surullinen kertomus suunnasta, jota ei ole
