Legendaarisimmat urheilutapahtumat Suomessa

1. Helsingin olympialaiset 1952

Suurimmat ja kauneimmat yhä ja ikuisesti. Kisat, jotka kruunasivat ikimuistoisen vuoden 1952, jolloin valo alkoi palata sodanjälkeiseen Suomeen. Otettiin askel länteen, saatiin maistaa jopa ihmejuomaa nimeltä Coca Cola. Suomalaismenestys kisoissa oli pettymys, mutta onneksi suomalaiset saivat uuden kansansuosikin, irvistävän ihmisveturin, joka hurmasi yleisurheiluhullut suomalaiset kolmella kultamitalillaan.

2. Suomi-Ruotsi

Suomen ja Ruotsin väliset yleisurheilumaaottelut hengittävät edelleen ja voivat hyvin, vaikkei niissä ole enää samanlaisia urheilua ja elämää suurempia jännitteitä kuin aiemmin. Maaottelut olivat kahden kansakunnan välisiä upeita taistelunäytöksiä, joissa kysymys ei ollut vain urheilusta – varsinkaan suomalaisille. Ihanaa vihanpitoa lietsoivat kiistanalaiset ja karvaat yhteenotot niin kentällä kuin kentän ulkopuolella.

3. Yleisurheilun EM-kisat 1971

Sitä hetkeä oli odotettu vuosikymmeniä. Monet muistivat vielä Kolehmaisen, Nurmen, Ritolan ja Murakoson hyytymisen, mutta suurimmalle osalle suomalaisia ne olivat myyttejä. Kansakunnan dna oli kuitenkin periytynyt myös uusille sukupolville ja kuin Juha Väätäinen räjäytti 10 000 ja 5 000 metrin finaaleissa Olympiastadionin ja Anssi Kukkonen ja Seppo Kannas huusivat kotisohville, suomalaiset olivat jälleen juoksijoiden kuninkaita.

4. Jyväskylän MM-ralli

Jyväskylän taika on maailmalla maaginen käsite. Useimmat kuljettajat rakastavat sairaan kovia vauhteja ja legendaarisen pitkiä hyppyjä, mutta osa vihaa niitä. Suomalaisille Jyväskylä on jokakesäinen pyhiinvaelluspaikka, jonka pyhyyttä korostaa se, että rallipolkujen jumalista suurimmat ovat läpi vuosikymmenten olleet lentäviä suomalaisia – niitä mäkisiä, mikkoloita, aleneita, kankkusia, vatasia ja rovanperiä – ja nyt myös pajareita.

5. Lahti 2001

Urheiluun kuuluu yhtä lailla valot kuin varjotkin. Vuoden 2001 MM-hiihdot olivat alkaneet suomalaisittain lupaavasti, kunnes sinivalkea maailma muuttui kirjaimellisesti mustaksi. Lahdessa ei kärynnyt vain viittä suomalaista hiihtosankaria, siellä romahtivat suomalaisten viimeisetkin uskonrippeet urheilun puhtauteen ja totuuden monivivahteiseen käsitysmaailmaan. Tätä oli ollut urheilua ennen Lahtea ja sitä se on ollut senkin jälkeen. Nyt sitä oli turha enää yrittää muuksi selittää.

6. Eläintarhanajot

Helsingin ytimessä, puiden keskellä kiemurtelevalla kapealla radalla ajettiin kilpaa täysin tajuttomilla vauhdeilla autoilla ja moottoripyörillä kolme vuosikymmentä. Kansa juhli suuria voittajia, kun samaan aikaan loukkaantuneita ja kuolleita kannettiin paareille pois radan varrelta tai heidät peiteltiin lakanoilla. Parhaimmillaan tätä oman aikansa hienointa ja julminta urheiluhuumaa oli seuraamassa paikan päällä yli 82000 katsojaa, kunnes aika ja arvot muuttuivat ja Eltsusta tuli historiaa.

7. Jääkiekon MM-kisat 2022

Suomessa oli järjestetty ennen vuotta 2022 MM-kisat jo kahdeksan kertaa, mutta ei koskaan sellaisia MM-kisoja kuin keväällä 2022. Oli ollut banaanikäryjä, oli ollut katkeria ja karvaita pettymyksiä, mutta keväällä 2022 Tampereen uudella ja upealla areenalla loistivat kirkkaimmat mahdolliset valot. Leijonat tuli MM-kisoihin uunituoreena olympiavoittajana ja lähti juhlimaan Suomen kesään maailmanmestareina.

8. Lahti 1989

Tärkeintä ei ole voitto, vaan kolmoisvoitto. Lahden vuoden 1989 MM-hiihdot muistetaan suomalaisen hiihtourheilun hurjimpana voimannäyttönä. Kuusi kultaa, viisi hopeaa, neljä pronssia. Olimme kuin nykypäivän Norjan. Ja se kolmoisvoitto – sen toivat ihanat naiset ladulla: Marjo Matikainen, Marja-Liisa Kirvesniemi ja Pirkko Määttä. Siihen aikaan ei puhuttu mitä oli veressä. Tarinan mukaan norjalaiset uhkasivat ennen joukkuemäkeä puhalluttaa Nykäs-vihoissaan kaikki, kunnes ymmärsivät, että siinä pesussa olisivat menneet norjalaisetkin.

9. Yleisurheilun MM 1983

Kun maailmassa järjestettiin historian ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat, ne voitiin tuoda vain yhteen paikkaan – Suomeen. Maailma muistaa kisoista Carl Lewisin, mutta me suomalaiset muistamme sen hetken, kun kisojen pelastaminen oli kiinni Tiina Lillakin viimeisestä heitosta, mutta tv-kuvassa seurattiin naisten 4×100 metrin viestin rataesittelyjä. Onneksi Pentti Salmi kertoi kuitenkin ”näin kuvan ulkopuolelta”, mitä kentällä tapahtui ja miksi Olympiastadion repesi liitoksistaan.

10. Imatranajot

Imatranajoilla on kulttuurihistoriallinen paikka suomalaisen moottoriurheilun tarinassa. Imatranajoista tuli 1960- ja 1970-luvuilla käsite ja suomalaisten jokakesäinen kokoontumisajo. Giacamo Agostini ja muut maailmantähdet hurmasivat suomalaiset, mutta TT-ratojen rakastetuin sankari oli kuitenkin nuori mies Turusta, Jarno Saarinen, joka kruunasi Imatranajojen historian kesällä 1972 varmistamalla Imatralla 250-kuutioisten maailmanmestaruuden.